Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 14.11.2014

Parhaiten oppii keskustellen ja vuorovaikutuksessa

Kysymällä ja tietoa jakamalla on mahdollisuus päästä huimiin oppimistuloksiin. Näin uskotaan Turun Lemminkäisenkadulla, jossa opiskellaan liiketaloutta vuorovaikutteisesti.

Liiketoimintaosaamisen perusteet -opintojaksolla liiketalouden ykkösvuoden opiskelijat kysyvät, etsivät ja jakavat tietoa itsenäisesti, ja ohjaaja-opettaja toimii prosessissa sparraajana; oppimisen tukijana ja mahdollistajana.

Teksti: Johanna Stenroos-Vuorio, viestintävastaava

Ottamalla opiskelija tiedon etsimisen keskiöön saadaan opittavat asiat ”elävämmiksi” ja mahdollistetaan opiskelijan aktiivinen rooli opiskelussa. Ohjaaja-opettaja mahdollistaa aiheiden mielekkään käsittelyn ja ohjaa kaikkia osallistumaan yhteisissä tilanteissa:

- Me puhumme täällä ”virikkeestä”, joka on kaiken lähtökohta. Käytännössä sillä tarkoitetaan viikoittain vaihtuvaa oppimistavoitetta, jota opiskelijat alkavat virikkeen saatuaan itse selvittää eri lähteistä ja lopulta viikkoistunnoissa opettavat asian myös muille, ohjaajan tukiessa prosessia, kertoo opintokokonaisuutta koordinoiva lehtori Katja Repo Turun AMK:sta.

Opiskelijaryhmät rakentavat tietoa ja kokemusta erilaisista aihealueista ns. virikkeiden pohjalta.  Yhdessä pohtien ja keskustellen kasvatetaan tiedon ja ymmärtämisen määrää koko opiskelijaryhmän sisällä.

Ja vaikka ohjaajalla onkin lopullinen vastuu kaikkien opiskelijoiden aktivoinnista, ovat myös opiskelijoille annettavat eri roolit omiaan tukemaan aktiivista toimintaa ja vastuunkantoa ryhmässä:

- Viikkoistunnoissa on puheenjohtaja, joka pyrkii eri keinoin saamaan tiiminsä toimimaan kohti aitoa dialogia ja tehokasta yhteistyötä.  Vastaavasti sihteeri kirjaa ryhmän oppimistavoitteen ja kunkin ryhmäläisen keräämän tiedon perusteella tehdyn yhteenvedon muistiin, kertoo Repo.

Jokaisen käsitellyn oppimisteeman päätyttyä on vielä nimetty erillinen palautteen antaja. Tämän tehtävän saanut opiskelija antaa virikkeen käsittelystä, osallistujien aktiivisuudesta yms. palautetta koko tiimille, ja palautteen perusteella tiimin jäsenillä on vielä mahdollisuus pohtia kokonaisuutta yhteisen palautekeskustelun kautta.

- Tuttuja juttuja työelämästä, ja nyt tiiviisti mukana myös työelämään valmentavissa opinnoissa, toteavat Revon lisäksi mukana olevat ohjaaja-opettajat Maija Nolvi, Virpi Raivonen, Vesa Anttila, Kai Schleutker, Heli Söderlund sekä Pia Lindroos innoissaan.

Koulutus- ja tutkimispäällikkö Jaana Kallio-Gerlander on mielissään kehitystyöstä, jota opettajat ovat hyvin itsenäisesti kehittäneet ja vieneet eteenpäin:

- Työelämälähtöisyys, tiimioppiminen ja opiskelijoiden osallistuminen omaan oppimiseensa ja arviointiinsa ovat asioita, joita myös opiskelija opinnoissaan varmasti arvostaa. Siksi näen tällaisessa kehitystyössä valtavasti potentiaalia vielä jatkoa ja tuleviakin opiskeluvuosia ajatellen, miettii Kallio-Gerlander.

Nuoret pitävät aktiivisesta tavasta osallistua omaan oppimiseensa

Opiskelijat ovatkin pitäneet tällaisesta tavasta tehdä töitä ja opiskella. Nykynuorille on ominaista ja sujuvaa saada itse osallistua omaan oppimiseensa. Samalla he pääsevät harjoittelemaan ryhmässä toimimista kuten esimerkiksi kokousten vetämistä tai tiedon hakua ja sen esittämistä muille ymmärrettävässä muodossa.

Turun AMK:ssa ollaan varmoja siitä, että tällainen, nyt toista kertaa toteutettava opiskelutapa kehittää tulevaisuuden ryhmätoimijoita, tiimityöntekijöitä. Myös opiskelijat ovat pitäneet tällaisesta tavasta oppia, vaikkei kaikki kurssilla heti heidänkään mielestään ”mennyt niin kuin Strömsössä”:

- Aluksi tuntui oudolta, kun piti tehdä kaikki työ itse. Mutta nyt osaa vaatia itseltään oikeita juttuja ja ymmärtää, että jokainen on itse vastuussa oppimisestaan. Ja samalla on vastuussa myös muille, kertoivat opiskelijat palautetilaisuudessa.

Tiimeissä on ollut kiva työskennellä, vaikka tietysti jotkut kaipaavat myös enemmän perinteisiä luentoja, joille niillekin on koulussa vielä paikkansa. Joka tapauksessa ohjaajat ovat tyytyväisiä, kun nyt toista vuotta pyörivä tapa opiskella tuntuu toimivalta:

- Olemme siis tehneet oikeita asioita ja kehittäneet oppimisprosessia oikeaan suuntaan, pohtivat vastuuopettajat tyytyväisinä palautetilaisuuden jälkeen.

Nöyrästi kuitenkin heti perään todetaan, että jatkuva kehittäminen on luonnollinen osa myös tämän kurssin suunnittelua:

- Meillä on erilaisia seuranta- ja kehityspalavereita sekä palautetilaisuuksia, ja jakson päättyessä mietimme yhdessä, mitkä asiat toimivat paremmin ja mitkä huonommin, kertoo Repo.

Tällainen tapa oppia on toimiva. Siksi vastaavanlaista tiimioppimista tullaan varmasti jatkossa soveltamaan muillakin Lemminkäisenkadun kursseilla ja muissakin kuin ensimmäisen vuoden opintokokonaisuuksissa.  Näin siksi, että jo saatujen tulosten ja palautteiden perusteella voidaan todeta, että konkreettisten haasteiden ratkominen ja tiimeissä toteutettava työnteko ovat omiaan tehostamaan oppimisprosessia ja valmistamaan opiskelijoita entistä paremmin suoraan työelämän toimijoiksi.

Liiketoimintaosaamisen perusteet -kokonaisuus osana Liiketalouden opintoja

  • 15 opintopisteen kokonaisuus sisältää kolme aikaisemmin erillisinä toteutettua opintojaksoa
  • Järjestetään opiskelijoille toista kertaa
  • Lemminkäisenkatu, Turku
  • Virike = viikoittain vaihtuva oppimistavoite
  • Viikkoistunto = tilaisuus jossa oppimistavoitteen eli virikkeen asia opetetaan myös muille yhdessä pohtien ja keskustellen
  • Oppimisraportti = viikon aikana kerätty tieto löytyy näistä kokonaisuuksista
  • Henkilökunnasta mukana tiimi: Katja Repo, Maija Nolvi, Virpi Raivonen, Vesa Anttila, Kai Schleutker, Heli Söderlund, Pia Lindroos
  • Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jaana Kallio-Gerlander