Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 10.1.2017

Teollisuuden kilpailukyky varmistetaan koulutuksen uudistamisella

Suomen talouden moottorina toimiva vientiteollisuus tarvitsee lisää osaavia insinöörejä. Koulutusta pitää pystyä uudistamaan nopeasti sekä lyhyen että pitkän aikavälin ratkaisuilla. Turun ammattikorkeakoulun tavoitteena on kaksinkertaistaa insinöörikoulutuksensa volyymi, jotta tähän tarpeeseen pystytään vastaamaan.

Varsinais-Suomen meri- ja metalliteollisuuden kasvu tarkoittaa verkostoineen ja kerrannaisvaikutuksineen jopa 30 000 uuden osaajan työllisyysvaikutusta vuoteen 2025 mennessä.

Turun koulutusorganisaatiot ovat tehneet suunnitelman, johon investoimalla voidaan skaalata koulutus vastaamaan tarvetta. Ongelmaksi muodostuu kansallisen ohjauksen jähmeys: toimintamalli perustuu menneiden vuosien tuloksiin, mikä käytännössä poistaa reagointikyvyn.

Meyer Turku tarvitsee eri alojen osaajia

– Meyer Turku tulee kasvamaan nykyisestä noin 1600 työntekijästä noin 2000 työntekijään vuoteen 2020 mennessä. Yhtiön ikärakenteesta johtuen kasvuluvun voi kertoa karkeasti 1,5:llä jotta päästään todelliseen rekrytointitarpeeseen, toteaa henkilöstö- ja hallintojohtaja Tapani Lankinen Meyer Turku Oy:stä.

Vastoin yleistä käsitystä yhtiö tarvitsee Turkuun tulevien vuosien aikana osaajia läpi koko teknisen koulutuksen kentän, ei pelkästään laiva-alan koulutuksen saaneita.

– Huipputeknologian ja integroitavien järjestelmien osuus aluksissamme kasvaa jatkuvasti. Telakan on pystyttävä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin esimerkiksi uusien energiantuotantomuotojen, kuten polttokennoteknologian alalla, Lankinen jatkaa.

Yritysyhteistyö varmistaa koulutuksen oikean sisällön

Turussa on insinöörejä ja diplomi-insinöörejä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Vantaalla (ks. taulukko alla).

Yritysten kasvun ja kilpailukyvyn kannalta henkilöstön osaaminen on avainasemassa. Osaamistarpeet on huomioitava opetuksen sisällönsuunnittelussa sekä oppilaitosten päätöksenteossa työpaikkojen turvaamiseksi.

– Yritysyhteistyö on ammattikorkeakoulujen kilpailuvaltti. Koulutus pysyy työelämän osaamistarpeiden mukaisena, muistuttaa Teknologiateollisuus ry:n Varsinais-Suomen aluepäällikkö Teppo Virta.

Koulutusta lisää sekä määrällisesti että sisällöllisesti

Turun AMK esittää Turun kaupungin ja korkeakoulujen yhteisessä osaamis- ja koulutusuudistuksessa insinöörikoulutuksensa volyymin kaksinkertaistamista nykyisestään, sekä nykyisen insinöörikoulutuksen tarkastelua siten, että koulutusmoduuleilla voitaisiin suunnata insinööritutkinnon sisältöjä meri- ja valmistavan teollisuuden suuntaan nykyistä helpommin.

Koulutusinfrastruktuurin ja toimintaympäristön kehittämiseksi esitetään Koneteknologiakeskus Turku Oy:n digitalisointia ja uusien laboratorioiden perustamista autonomisten kulkuneuvojen, vesi- ja ympäristötekniikan, energian varastoinnin ja tekoälytutkimuksen ja koulutuksen tarpeisiin.

Meriteollisuuden osaamista on tarkoitus vahvistaa Marine Engineering -osaamiskeskittymällä ja Maritime Excellence Centerin perustamisella.

– Tarvitsemme sekä nopeita että pidemmän aikavälin rakenteellisia muutoksia tekniikan alan koulutukseen. Esityksemme sisältää myös muuntokoulutusta alalle, nykyisen rakennusmestari (AMK) -tutkinnon laajentamista teräs- ja sisustamisrakentamisen suuntautumisella sekä ylemmän AMK-tutkinnon sisältövaihtoehtojen laajentamista ja suorittamisen nopeuttamista. Nämä uudistukset ovat toteutettavissa nopealla aikataululla, kertoo rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila.

 

Työlliset insinöörit, diplomi-insinöörit ja arkkitehdit v. 2014
                Insinöörejä ja rakennusarkkitehteja Diplomi-insinöörejä ja arkkitehteja
Turku 3179 1169
Espoo 5772 9592
Tampere 5178 5303
Oulu 4967 3097
Vantaa 4287 2385
  Lähde: Tilastokeskus