Maahanmuuttajanaisten terveyden edistämisessä tarvitaan naisten voimavarat esille nostavia lähestymistapoja. Yksisuuntaisten kotouttamistoimien sijaan tarvitaan aidosti vastavuoroista, monikulttuurista yhteisöllisyyttä edistävää, kaksisuuntaista toimintaa, jossa maahanmuuttajat nähdään aktiivisina toimijoina sekä ympäristönsä muokkaajina.
Liikunta on tärkeä osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä tuottaen myös iloa ja elämyksiä sekä edistäen yhteisöllisyyttä.
Liikkumaton elämäntapa lisää kansansairauksia, terveyseroja, ikääntymiseen liittyviä ongelmia sekä kustannuksia. Länsimainen elämäntapa passivoi ja vähentää fyysistä aktiivisuutta. Yhteiskunnan tulisikin kannustaa, tukea ja ohjata yksilöitä ja yhteisöjä liikunnan lisäämiseen.
Suomessa asuvat maahanmuuttajanaiset kokevat terveytensä yleisesti heikommaksi kuin miehet, ja yhdeksi tavoitteeksi on asetettu naisten lihavuuden ehkäisy liikuntaa lisäämällä.
Monilla tekijöillä, esimerkiksi lähtömaalla, maahanmuuton syyllä, maassaoloajalla ja maahanmuuttoiällä, on vaikutusta maahanmuuttajien terveyteen ja hyvinvointiin. Myös kulttuurisilla tekijöillä ja käsityksillä on vaikutusta terveyteen.
Omassa kulttuurissa itsestään selvänä pidetyt asiat eivät välttämättä ole sitä toisessa kulttuurissa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ovat merkittävä osa kotouttamista.
Erityisesti kotona lapsiaan hoitavat maahanmuuttajanaiset jäävät helposti kotouttamistoimien ulkopuolelle ja kontakti yhteiskuntaan jää heidän osaltaan vähäiseksi.
Maahanmuuttajien liikunnan edistämisessä tarvitaan verkostoitumista ja eri toimijoiden yhteistyötä. Luottamus on yhteistyön edellytys ja tasa-arvoisuuteen pyrkivä verkostoyhteistyö edistää luottamuksen syntymistä.
Lue koko Alio-kirjoitus Turun Sanomista.
Tutustu myös MARJAT-Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen terveyden ja hyvinvoinnin keinoin -hankkeeseen.
