Hyvä johtaja uskaltaa katsoa peiliin – Hohtaminen -koulutus tarjoaa uusia näkökulmia johtajille

Teksti: Siiri Welling
Kuva: Mervi Varhelahti

– Voisi ehkä sanoa, että hyvä johtaja ei ole enää vain joukkojaan edessä johtava, vaan myös muita osallistava ja valmis näyttämään omatkin heikkoutensa, pohtii Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Mervi Varhelahti.   

Mervi Varhelahti toimii tutkijana Turun ammattikorkeakoulun Global Gateway -tutkimusryhmässä . Tutkimusryhmän tarkoituksena on auttaa yrityksiä ja organisaatioita menestymään kansainvälisessä toimintaympäristössä kehittämällä ratkaisuja, joilla edistetään modernin työn hallintaa, osaamista ja tietysti johtamista digitalisaatiota unohtamatta.   

– Olemme tutkineet johtamista tutkimusryhmässä yli kymmenen vuoden ajan. Nyt viimeisempänä olemme tutkineet jaettua johtamista sekä ylipäätään koko työyhteisön roolia tässä, kertoo Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Maarit Laiho.   

Laiho puhuu mielellään colleagueshipistä, eli ilmiöstä, jossa johtajat ovat työntekijöitä muiden työntekijöiden parissa ja siten myös suhteellisen tasa-arvoisia muiden työntekijöiden kanssa. Jossain määrin sana voi kääntyä suomeksi myös työkaveruudeksi, mutta colleagueshipissä kollegat eivät välttämättä ole kavereita. Johtaja ja työntekijää yhdistää roolista riippumatta kokemus yhteisen asian äärellä olemisesta.   

– Tähän kollegiaalisuuden käsitteeseen liittyy myös se, että toisen yrityksen palveluksessa olevaan yhteistyökumppaniin tai vaikkapa yksinyrittäjäkollegaan voi tuntea vahvaa yhteyttä töiden puolesta, sanoo Laiho.   

Tätä yhteistä kollegiaalisuuden käsitettä ja kokemusta Varhelahti ja Laiho haluavat myös tutkia ja kehittää uudessa Hohtaminen -hankkeessa . Sen tavoitteena on kasvattaa erityisesti esihenkilöiden tai johtajien osaamista ja muutoskyvykkyyttä, joka puolestaan vaikuttaa suoraan muun henkilöstön hyvinvointiin. Kehitystä toteutetaan koulutuksen avulla.   

– Nyt erityisesti koronapandemian aikana monet johtajat ovat etäytyneet sosiaalisesti, kun he eivät olet etäilyn puitteissa tavanneet muita työyhteisöön kuuluvia samalla tavalla kuin ennen pandemiaa. Tämä puolestaan on voinut osittain johtaa siihen, ettei omia ajatuksiaan tai ideoitaan ole voinut pallotella kenenkään toisen kanssa. Se taas on voinut johtaa uupumiseen tai tunteeseen, että on joutunut umpikujaan eikä välttämättä tiedä, mihin suuntaan olisi seuraavaksi hyvä suunnata työelämässä, sanoo Varhelahti.   

Johtamiskoulutusta hevosten avulla  

Hohtaminen -hankkeen tarkoituksena onkin ensisijaisesti pyrkiä kasvattamaan johtajien ja esihenkilöasemassa olevien verkostoja ja saada valettua heihin uutta inspiraatiota ja motivaatiota. Yksiyrittäjät ja pk-yritysten esihenkilöt pääsevät oppimaan toisiltaan ja jakamaan kokemuksia.   

Erityisesti Hohtaminen -hankkeessa ja valmennuksessa pureudutaan johtajan omaan kykyyn johtaa itseään. Omaa johtajuuttaan tulee ymmärtää. Kehittyminen johtajana vaatii myös paljon rohkeutta ja peiliin katsomista.   

– Hanke auttaa nimenomaan siihen oman työn johtamiseen ja parantaa sitä johtajan työhyvinvointia, joka usein saattaa unohtua keskustelusta. Ennen kuin voi johtaa muita, pitää johtaa itseään. Parhaimmillaan rohkeus katsoa peiliin ja tarkastella omaa johtamistaan ulkopuolisin silmin antaa motivaatiota kehittää itse työtä ja siten jakaa hyvinvointia muualle työyhteisöön, sanoo Turun ammattikorkeakoulun lehtori Henni Syrjänen. 

Syrjänen muistuttaa, että johtamistyö on yksi iso kokonaisuus, johon liittyy usein monta eri osa-aluetta. Hankkeessa tarkastellaan myös jaettua johtamista, joka Syrjäsen mukaan on usein hyvinkin toimiva konsepti organisaatioissa. Myös toimitusjohtajia voi yhden sijaan olla tänä päivänä kaksi. Malli voi auttaa reflektiossa ja uusien suuntien havainnoinnissa.  

Älysormukset kertovat stressistä 

Konkreettisesti koulutuksessa työskennellään hevosten kanssa ja kerätään tietoja stressitasosta älysormusten kautta.   

– Hevonen on eläin, joka jo suuren kokonsa vuoksi herättää ihmisissä erilaisia tunteita. Lisäksi saaliseläimenä hevonen aistii herkästi tunnetilan muutoksia ympäristössään ja reagoi niihin. Tämän vuoksi hevonen soveltuu erityisen hyvin ihmisen kanssa yhteistyössä tehtävään tunnetaitotyöskentelyyn.  Lisäksi hevosavusteisessa työskentelyssä korostuu yksilön kokemuksellisuus ja kehollisuus, joka syventää oivaltavaa oppimista tavalla, jota on vaikea saavuttaa esimerkiksi keskusteluvalmennuksessa, kertovat valmentajat Katariina Alongi ja Tiina Hursti.  

Älysormukset puolestaan keräävät tietoa osallistujien stressitasoista. Niiden keräämä tieto ei päädy Turun ammattikorkeakoulun tarkoituksiin, vaan kerätty data auttaa osallistujia havainnoimaan omia stressitasojaan ja sitä, mitkä asiat vaikuttavat stressiin. Osallistujat pitävät myös vapaamuotoista päiväkirjaa.  

– Toistaiseksi olemme saaneet aiempaan koulutukseen osallistuneilta hyvää palautetta älysormuksista. Niiden avulla eräskin osallistuja huomasi, miten esitykseen valmistautuminen stressasi enemmän kuin itse esiintyminen. Tämä tieto taas voi auttaa häntä valmistautumaan seuraaviin tuleviin esityksiin, kertoo Laiho.