Pientislaamon toimitusjohtaja hakee potkua bisnekseen YAMK-opinnoista

Teksti: Madeleine Hahl
Kuva: Ägräs Distillery

Alkoholibisnes, perhe-elämä ja nyt Taideakatemia. Nämä kaikki kuuluvat fiskarsilaisen pientislaamon Ägräs Distilleryn toimitusjohtajan Susanna Kankareen, 36, kalenteriin.

Hän aloitti syksyllä luovan tuottajan YAMK-koulutuksen.

”Tämä koulutus on äärimmäisen sopiva tähän hetkeen. Ja onhan se nyt paljon seksikkäämpää opiskella luovaa alaa ja hyödyntää sitä yrityksemme markkinoinnissa, kuin esimerkiksi biokemiaa tai kauppatieteitä”, hän sanoo.

Kankareella on monialainen historia. Kokemusta löytyy yli kymmenen vuoden edestä niin kaupallisella- kuin kasvatusalallakin. Töitä on tullut tehtyä esimerkiksi esimiestehtävissä lastensuojelussa ja Nokialla tuotekehityksessä.

”Mutta ei luova ala alkanut mitenkään nyt vasta kiinnostaa. Olen opiskellut kulttuurituotantoa aikaisemmin Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Kotipaikkani Fiskars on täynnä taiteilijoita ja käsityöläisiä, joten luovan alan opiskelu on vain luonnollinen jatkumo kaikelle sille, mitä olen aikaisemmin tehnyt. Kaikkea voi tehdä luovasti.”

Kankare pyydettiin Ägräs Distilleryyn mukaan sen perustamisvaiheessa. Hänen tavoitteenaan on kehittää yritystä ja viedä sen maailmankartalle. Siihen luovan tuottajan koulutus antaa oivia työkaluja. Koulutukselta hän odottaa verkostoitumista eri alojen toimijoiden kanssa sekä tukea ja ideoita luovaan johtamiseen, palvelukonseptien kehittämiseen ja tuotteistamiseen.

Vaikka tavoitteena onkin kansainvälinen liiketoiminta, Kankare sanoo, että pohja, jolle pientislaamon brändi on rakennettu, ei tule muuttumaan.

”Pyrimme kasvattamaan tuotantomääriä, mutta pienestä käsityöläistislaamosta suureksi yritykseksi kasvaminen ei palvele brändiä. Meillä on kuitenkin suuret kasvumahdollisuudet nykyiselläänkin.”

Tislaamon tarjontaan tulee kuulumaan muun muassa viskejä, akvaviitti, gini ja digestiivi. Yrityksen brändi perustuu villiyrttien ja suomalaisen luonnon hyödyntämiseen: kaikessa on tarkoitus maistua ja tuoksua kotimaisuus.

Tislaamon toiminta on saatu käyntiin joukkorahoituksella. Mukana on yli 340 osakasta, mikä aiheuttaa menestymiselle tiettyjä paineita.

”Kyllä heille jotain täytyy vastineeksi antaa. Mutta teemme sellaisia tuotteita, että vasta 2020 saamme ensimmäiset liiketaloudelliset voitot. Jos tekee esimerkiksi viskiä, menee kolme vuotta, ennen kuin tuotetta voi edes kutsua viskiksi.”

Pienpanimoita on syntynyt Suomeen viime vuosina kuin sieniä sateella. Nyt myös pientislaamot ovat nosteessa. Muun muassa isokyröläinen Kyrö Distillery Company kertoi Viinilehden haastattelussa, että heidän tavoitteenaan on olla maailman tunnetuin ruisviskitislaamo. Samainen tislaamo on menestynyt International Spirit Awards –kilpailussa jo kahtena vuonna peräkkäin – tänä vuonna viskillään ja edellisvuonna ginillään.

Kankareella on vahva luottamus yrityksensä menestymiseen. Yksi tärkeä tekijä on työporukan yhteishenki.

”Firman taustalla on todella laaja yhteistyöverkosto, joka toimii, koska siihen on löydetty hyviä yhteistyökumppaneita ja hyvät tyypit. Jos kaikki tekevät samalla tsempillä omien resurssien puitteissa, niin homma toimii.”

Kankareen mukaan juuri laajat verkostot avaavat ovia työmarkkinoilla.

”Verkostot ovat mahdollistaneet minulle sen onnekkaan aseman, ettei ole hirveästi tarvinnut työhakemuksia lähetellä.”

Pohjakoulutukseltaan Susanna Kankare on merkonomi, sittemmin yhteisöpedagogi (AMK). Siinä sivussa hän on suorittanut ratsastuksenohjaajan ja sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaajan koulutukset sekä viimeisimpänä tuotekehityksen erityisammattitutkinnon.

Vapaa-ajallaan Kankare nauttii muun muassa ratsastuksesta, melomisesta ja metsässä vaeltamisesta. Perhe-elämä taas koostuu laumasta lapsia, aikuisia, ystäviä ja eläimiä. Lisäksi hän pyörittää omaa sosiaalialan palveluita tarjoavaa yritystä. Vuonna 2015 hänet valittiin Fiskarsin vuoden kyläläiseksi aktiivisuutensa takia. Mistä energia tähän kaikkeen löytyy?

”En tiedä, se on ehkä sisäsyntyistä. Ja jos on mielekästä tekemistä, niin se antaa niin paljon kuin ottaakin. Miksi tehdä jotain, mistä ei tykkää? Ja pitäähän myös laskut saada maksettua. Olen tehnyt kokopäiväisesti duunia siitä lähtien kun olen ollut 18.”

Myöskään aikataulujen laatiminen ei tuota hänelle ongelmaa.

”Aikataulutus on vain palapeliä ja asioiden priorisointia.”

Lukuisien koulutuksiensa takia Kankare kokee, että hänestä on tullut myös tehokas opiskelija. Nyt hän aikoo hyödyntää ominaisuutta Taideakatemiassa.

”Uskon, että osaan ottaa opinnoistani sen hyödyn, joka palvelee minua itseäni. Se, että tiedät, mitä haet ja mitä teet sillä opilla, auttaa siihen, että paneudut meneillään oleviin opintoihin. Se on tervettä itsekkyyttä.”

Toisaalta Kankareella saattaa itselläänkin olla annettavaa Taideakatemialle. Hän uskoo, että taiteilijataustattomuus tuo kouluun erilaista näkemystä.

”Taustastani voin mahdollisesti antaa näkökulmaa siihen, miten omasta työstään voi saada kannattavaa ja miten omia palveluitaan esimerkiksi voi tuotteistaa. Minulla on siis yrittäjälähtöistä näkökulmaa. Onhan se tosi rohkeaa ryhtyä näihin opintoihin tällaisella taustalla.”