Mainonnan opettaja: Ennustajan lahjoista olisi etua
Mainosalan ammattilaisten toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut voimakkaasti: kansakuntaa ei enää tavoiteta yhdellä filmillä missikisojen mainostauolla. Miten tulevia tarinankertojia koulutetaan?
Teksti ja kuvat: Kati Pollari, journalistiopiskelija
Mainonnan visuaalista suunnittelua opettavan lehtori Erkki Mikkolan (alhaalla keskellä) mukaan uudet asiat on liitettävä aiempiin kokemuksiin ja elettyyn elämään, jotta oppimista syntyisi.
– Olen valmentaja, hieman mentori ja vähän opaskin, joka ohjaa tiedon lähteille, Mikkola kuvaa opettajuuttaan.
Nyt näitä lähteitä on alettava etsiä aivan uusista suunnista samalla kun yhä isompi osa opetusresursseista on suunnattava rahoituksen varmistamiseen. Kumpi on työläämpää?
– Mainosalan murros on vielä isompi haaste kuin koulutusmaailman murros. Jotta osaisi ohjata ihmisiä, pitäisi tietää, minne ollaan menossa, Erkki Mikkola sanoo.
Alan ammattien syvälliset muutokset olisi ennakoitava vähintään viisi vuotta etukäteen, myös opetussuunnitelmien rakentamiseksi. Siksi opettajan on seurattava valppaasti alansa kehitystä.
Muita haasteita Mikkola kuvaa työläiksi, mutta ei mahdottomiksi.
– Kun virrassa ollaan, täytyy vain uida reippaasti kuin lohi.
Pelikenttä muuttuu
Turun AMK:n mainonnan koulutuksen yhteistyökumppanin, mainostoimisto SMOY:n suunnittelujohtaja Markus Lehtosen (alhaalla vasemmalla) mukaan viime vuosien merkittävimmät muutokset ovat digitalisaation syveneminen, toimintakentän melko täydellinen pirstoutuminen ja taloudellinen taantuma. Lehtonen ennustaa markkinointikommunikaation monipuolistuvan entisestään.
– Teknologian kehittyminen luo kiihtyvällä tahdilla uusia mahdollisuuksia ihmisten tavoittamiseksi. Mitä useammassa kanavassa ihmiset viettävät aikaansa, sitä enemmän markkinoinnin teho laskee ja sitä tärkeämpää on kanavien ymmärrys.
…perusasiat pysyvät
Lehtonen ei uumoile perinteisen mainonnan katoavan tai brändien ja tarinoiden häviävän maailmasta. Mutta mainoskatkoilla – joiden hän myös uskoo pitävän pintansa vielä pitkään – nähdään jatkossa entistä heterogeenisempia ja suoraan myyntiin tähtääviä viestejä. Erkki Mikkola muistuttaa lisäksi, että muutosprofeetoilla on usein oma taustansa ja siksi oma agendansa.
– Toki digimurros vaikuttaa, mutta se uudistaa koko elämän ylipäätään, ei vain markkinointiviestinnän.
Tärkeintä on ymmärtää ihmistä
Lehtosen mukaan alalle pyrkijöiltä odotetaan toimenkuvasta riippumatta markkinoinnin kokonaisuuden ymmärtämistä.
– Viime kädessä puhutaan siitä, miten ihmisten toimintaan ja motiiveihin voidaan viestinnällä vaikuttaa. Hyvä mainosmies ja -nainen on tulevaisuudessakin sekoitus ihmisyyden ymmärtäjää, tarinankertojaa ja kampanjasuunnittelijaa.
Opettaja Mikkola ja valmistuneita rekrytoiva Lehtonen ovat yhtä mieltä siitä, että alalla on aina kysyntää viestinnän ikiaikaisille taidoille: visuaalisuudelle, kirjoittamiselle ja ideoinnille. Lehtonen muistuttaa, että nyt eletään teollista murrosta.
– Niissä on aina noussut esiin helppoheikkien joukko pikavoittojen toivossa.
Taitoaineita vaikea oppia kirjoista
AMK:n uusissa suunnitelmissa mainonnan omien ammattiopintojen määrä pienenee 40 opintopisteeseen. Vielä seitsemän vuotta sitten niitä oli 68 opintopisteen edestä. Erkki Mikkola harmittelee taitoaineiden kontaktiopetuksen vähenemistä ja pohtii uusia metodeja.
– Silmän, käden ja aivojen yhteistyötä ei opita kirjoista tai verkosta. Opiskelijat joutuvat kuitenkin työskentelemään entistä enemmän itsenäisesti. Täytyy siis löytää tapoja, joilla opiskelijat kokevat sen mielekkääksi. Tällainen metodi voi olla selkeästi ohjeistettu tutkiva oppiminen. On myös luotava prosesseihin väliportaita, jolloin kokoonnutaan yhteen tarkastelemaan opittua.
Erkki Mikkolan mielestä muutokset pitävät virkeänä. Tosin hän toivoisi, että niiden generaattorina olisi entistä paremman oppimisympäristön rakentaminen eikä rahoitus.
Onnistunut muutos vaatii yhteistä ymmärrystä tavoitteesta, jämerää kapteenia, motivoituneita opiskelijoita ja aktiivista kommunikaatiota opettajien kesken päällekkäisen työn välttämiseksi.
Muutospaineissa muukin kuin opettajuus
Koko työelämä on muuttumassa, vahvistaa Turun yliopistossa toimivaa Työtieteiden keskusta johtava akatemiaprofessori Anne Kovalainen (alhaalla oikealla). Hän mainitsee isoiksi muutoslinjoiksi mm. työn aikaulottuvuuden tiivistymisen, talouden verkottumisen ja projektiluontoisuuden kasvamisen.
Anne Kovalainen sanoo projektien saavan isomman roolin jopa pysyvien työsuhteiden sisällä, mikä vaatii sekä työntekijältä että teettäjältä joustavuutta ja tekee yhteishengen luomisen vaikeammaksi.
Onko muutoshaasteista selviytyminen vain yksilön itsensä vastuulla? Anne Kovalaisen mukaan organisaatio voi tukea jäseniään esimerkiksi kouluttamalla henkilöstöä tai mahdollistamalla erilaisia työpolkuja. Toisaalta organisaatio osoittaa hänen mukaansa luottavansa väkeensä antaessaan henkilöstölle vapauden suunnitella työtään uudelleen.
Lisää koulutusresursseja projekteilla ja hankkeilla?
Mikkola suhtautuu ajatukseen periaatteessa myönteisesti, mutta pohtii hankesuunnittelun olevan aivan oma osaamisalueensa. Hankkeiden ja palveluprojektien on myös sovittava opetussuunnitelmaan, opiskelijoiden suunnitelmiin ja toimialaan:
– Mainonnan suunnittelu kuuluu Taideakatemiaan, jonka hankkeet lähtevät usein nimenomaan taiteen näkökulmasta eivätkä sellaisinaan suoraan hyödytä meidän opiskelijoidemme ammattitaidon kasvua tai työllistymistä. Toisaalta hankkeista saatavalla rahoituksella voidaan esimerkiksi palkata vierailevia opettajia, jotka tuovat opiskelijoille taas uusia näkökulmia.
