Kirjasto voi pelastaa hengen
Turun ammattikorkeakoulu on mukana kehittämässä Afrikan kirjastoalaa. Pienissä yhteisöissä kirjastot ovat arvokkaita tasa-arvon, hyvinvoinnin ja tiedon edistäjiä.
Teksti ja kuva: Veera Säilä, journalistiopiskelija
Monikulttuurisessa Afrikassa kielet ja koulutuskäytännöt vaihtelevat suuresti. AMK:n Library and Information Studies Network -projektissa on onnistuttu lisäämään kyseisen maanosan sisäistä kommunikaatiota, kun mukana on toimijoita sekä ranskan- että englanninkielisistä maista.
Suuremmassa mittakaavassa projekti edistää YK:n vuosituhattavoitteita sekä UNESCON tavoitteita kuten tasa-arvoa ja vuoropuhelua yhteiskuntien välillä, tiivistää hankesuunnittelija Paula Pitkäkangas.
Projektissa on huomattu kirjastotilan merkitys. Useissa Afrikan maissa ne koetaan paikoiksi, joissa muun muassa tyttöjen on turvallista tehdä koulutehtäviä.
Yhteiskunnan hyvinvoinnin näkökulmasta olisi järkevää panostaa kirjastoihin terveystiedon levittäjinä. Yleiset kirjastot olisivat luonteva paikka välittää esimerkiksi raskauteen ja synnytykseen liittyvää tietoa. Monia näihin liittyviä kriittisiä kohtia olisi helppo välttää oikean tiedon avulla.
Intensiivikursseissa toteutuu AMK:n perusajatus
Tutkimusyliopistot tekevät tutkimusta ja ammattikorkeakoulu pyrkii soveltamaan sitä, kiteyttää projektipäällikkö Ritva Hyttinen.
Teorian ja käytännön vuoropuhelu toteutuu luontevasti intensiivikurssilla, joka järjestetään Tansaniassa kesäkuun alussa. Viikon mittaisen kurssin aiheena on Research Information Literacy.
Kurssilla keskitytään tieteellisen tiedon löydettävyyteen, saatavuuteen, saavutettavuuteen, arviointiin ja käyttöön, kertoo Hyttinen.
Kurssi on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä. Opiskelijoita sekä opettajia tulee kaikista Afrikan ja Suomen partnerikorkeakouluista. Asiantuntijaluennoilla keskitytään muun muassa tutkimus- ja terveystietoon, sosiaaliseen mediaan sekä tiedon hankintaan ja levittämiseen.
Opettajavaihdot värittävät ammatti-identiteettiä puolin ja toisin
Siinä missä Suomi jakaa asiantuntijuuttaan kirjastoalan kehittäjänä, on Suomella paljon opittavaa Afrikan monikulttuurisuudesta ja -kielisyydestä.
Me emme ole vain antava osapuoli. Yhteistyön myötä me pohjoisessa opimme etelän asioista ja etelä pohjoisen asioista, kuvailee Hyttinen.
Korkeakoulujen asiantuntijavaihdot antavat partnerimaiden opettajille hienon tilaisuuden tutustua toisiinsa ja oppia uusia opetusmenetelmiä. Hyttinen on itsekin ollut vaihdossa Dakarissa ja Tansaniassa. Afrikasta Hyttinen toisi erityisesti opiskelijoiden antoisan keskustelukulttuurin Suomeen. Kokemukset heijastuvat nyt opetussuunnitelmia laadittaessa.
Vaihto-opiskelijoille suurin ero esittäytyy opetuksen tavassa
Projektin myötä namibialaiset Sara Nuuyoma ja Olivia Ebas ovat saaneet mahdollisuuden osallistua suomalaiseen kirjastokoulutukseen. Heidän mukaansa opetuksen sisällössä ei ole suuria eroja vaan opetuksen tavassa.
He veisivät mielellään esimerkiksi Optiman kaltaisen verkko-oppimisympäristön kotimaahansa. Juuri etäopiskelun mahdollisuutta tulisi heidän mielestään kehittää myös Namibian kouluissa.
Mikä on Library and Information Studies Network -projekti?
Library and Information Studies Network -verkosto käynnistyi vuonna 2005 kehittämään kirjastoalan koulutusta. Projekti lisää yhteistyötä suomalaisten ja afrikkalaisten korkeakoulujen välillä.
CIMO:n North-South-South -ohjelman rahoittama hanke koostuu Suomen, Namibian, Senegalin, Etelä-Afrikan ja Tansanian korkeakoulujen partneriverkostosta. Kesästä 2013 lähtien Turun ammattikorkeakoulu on ollut vetovastuussa projektin etenemisestä.
Projektin kotisivut: www.nsslisnetwork.org
Lisätiedot artikkelista
Artikkeli on osa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan juttusarjaa, joka toteutetaan yhteistyössä journalismin koulutusohjelman kanssa.Turun AMK:ssa on tälläkin hetkellä käynnissä yli 300 projektia ja osaan niistä tutustutaan nettisivuilla kevään aikana tarkemmin.