Sivu päivitetty 24.6.2019
Kuvassa on elefantti-pehmolelu kukkanurmella.

Leikki on iso ja iloinen asia

Leikki on lapsen tärkeintä toimintaa ja lapsen keskeisin osallistumisen muoto hänen arjen toimintaympäristöissään. Lapsi kehittyy, oppii ja edistää hyvinvointiaan leikkiessään. Leikki on perustarve ja lapsen oikeutta olla lapsi.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018, 2016) korostavat leikin merkitystä sekä leikin edellytysten turvaamista jokaiselle suunnitelmallisesti ja lapsen tuen tarpeen mukaisesti tuoden varhaiskasvatuksessa työskenteleville tarpeen ymmärtää leikkiä uudella tavalla.

Leikin ilo varhaiskasvatuksessa -koulutushanke tarjosi teemaan uutta tulokulmaa ja uusia tuulia, sillä leikkiin syvennyttiin toimintaterapian lehtori Helena Tigerstedtin johdolla. Hankkeessa varhaiskasvatuksen ammattilaiset syvensivät osaamistaan leikistä ja leikin ilosta sekä leikin systemaattisesta havainnoinnista ja tukemisesta. Koulutus toteutettiin Opetushallituksen rahoituksella.

Leikissä lapsi kohdataan

Leikin ja leikin ilon tärkeys lapselle ymmärrettiin uudella tavalla.

 – Osallistujat olivat innostuneita perehtymään leikin toiminnalliseen maailmaan ja leikkiin lapsen tärkeimpänä toimintana. Sensorisen integraation merkitys kehityksessä ja aisti-integraation ongelmien vaikutus lapsen toimintakykyyn sekä leikkiin avasi monelle uutta näkökulmaa lapsen toimintaan ja käyttäytymiseen, Tigerstedt kertoo.

– Lähipäivissä käytiin todella antoisaa moniammatillista vuoropuhelua. Tällainen tiedon yhdistäminen on yhteistyötä parhaimmillaan, Tigerstedt jatkaa.

Aikuisen tehtävä leikissä oli oivallettu upeasti ja se herätti myös paljon keskustelua. Leikille tulee antaa aikaa ja lapselle tilaa viedä leikkiä itse eteenpäin. Aikuisen aito läsnäolo on myös tärkeää: se luo lapselle turvallisuuden tunteen leikkiä. Kun leikki takkuaa, hyvinkin pieni aikuisen antama täky voi tuoda todella paljon leikkiin ja kehittää lapsen leikkiä eteenpäin. 

Havainnoinnin ja leikissä mukana olon kautta oman ryhmän lapset ovat tulleet uudella tavalla tutuiksi. Leikissä välittyy muun muassa lapsen mielenkiinnonkohteet sekä mistä lapsi pitää tai ei pidä.  

– Leikki on työtä ja lapsen kohtaamista, joka vie eteenpäin lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia, osallistujat tiivistivät koulutuksen päätöksessä.

– Tämä innostus ja ymmärrys leikin ilosta. Meillä (päiväkodissa) on aivan fantastista nykyisin, yksi osallistuja totesi innostuneesti.

Arjen timanttiset oivallukset

Päätöspäivänä 9.5.2019 osallistujat esittelivät kehittämistöitään, joissa koulutuksessa opittua oli työstetty edelleen ja viety leikin iloa osaksi varhaiskasvatusyksikön arkea. Työt olivat innovatiivisia ja inspiroivia sekä helposti toiminnassa toteutettavissa.

– Kurssityöt olivat tasokkaita ja moninaisia. Niistä välittyi innostus ja ymmärrys opiskellusta asiasta, Tigerstedt kiittelee ryhmää.

Opitun jalkauttaminen omaan työhön ja yksikköön on tapahtunut monin eri tavoin mm. koulutusten, infotilaisuuksien, leikkiympäristön muokkauksen ja käytännön työvälineiden kehittämisen kautta. Leikin tärkeydestä oli haluttu kertoa niin omalle henkilöstölle kuin lasten vanhemmille mm. postereiden, blogi- ja somepäivityksien, koulutusten/infotilaisuuksien ja kansioiden muodossa.

Työyhteisöä oli myös haastettu pohtimaan: onko meillä yhteistä leikin iloa lasten päivässä. Onko lasten tärkein toiminta meille tärkeä?  Myös lasten vanhempia ja läheisiä oli aktivoitu pohtimaan esinekorvaavuutta sekä kutsuttu mukaan leikkideiteille.

Sensorisen integraation haasteiden tunnistamiseen ja haasteita omaavan lapsen tukemiseen oli laadittu vinkkejä ja tietoiskuja sekä aistilaatikko. Sensorisen integraation ongelmien tunnistaminen koettiin tärkeäksi, jotta lapsen toimintaa ymmärrettäisiin ja hänelle voitaisiin antaa oikeanlaista tukea arjessa.

Lasten kanssa oli järjestelty leikkiympäristöä ja -välineistöä uudelleen sekä leikin tukemiseksi oli koottu erilaisia leikkiä monipuolistavia ja innostavia ”työkaluja”. Lisäksi dokumentoinnin tueksi oli tuotettu ohjeita.