Monialaista mittalaitteen tuotekehitystä Turussa
Monileimalukija on laite, jota käytetään tutkimus- ja laboratoriokäytössä hyvin erilaisten mittausten tekemiseen. Laitteella voidaan mitata esimerkiksi potilaan veriarvoja.
Lisäksi laitteella voidaan tehdä keliakiaan liittyvää gluteiinimääritystä elintarvikelaboratoriossa tai todentaa pesuaine-entsyymin pitoisuuksia tuotantolaitoksessa.
Monileimalukijoita valmistava Labrox Oy perustettiin vuonna 2011 ja jo vuodesta 2012 on markkinoilla ollut laitekokonaisuus, jonka mahdollistamisessa myös Turun ammattikorkeakoulu on ollut mukana.
Muutamassa vuodessa on tapahtunut paljon, sillä yhteistyömme Turun ammattikorkeakoulun kanssa on ollut viikoittaista, kertoo teknologiajohtaja Pauli Salmelainen Labrox Oy:stä.
Toteutetun yhteistyön kautta yritykset ovat saaneet arvokasta tietoa mm. laajan loppukäyttäjätestauksen muodossa.
– Mittaustulosten raportointi suoraan yritykselle on myös nostanut opiskelijoiden raportoinnin tasoa, toteaa sovelluspäällikkö Kari Niittymäki Hidex Oy:stä. Yritys myy ja markkinoi tätä kosketusnäyttöteknologialla varustettua monileimalukijaa.
Turun AMK:n opiskelijat mukana oppimassa kehitystyöstä
Markkinoilla olevalta laitteelta edellytetään, että sen sähkömagneettiset ominaisuudet pysyvät alle tavoitearvojen. Tähän liittyvää testausta on tehty Turun ammattikorkeakoulun EMC-laboratoriossa, jossa on jo 20 vuoden ajan tehty standardien mukaisia tuotekehitysvaiheen testejä alueen yritysten kanssa.
Lisäksi yhteistyön muotona on ollut laitteen käytettävyyden testaus loppukäyttäjien näkökulmasta. Tätä on testattu satojen opiskelijoiden ja ammattilaisten voimin Turun AMK:n bioalojen laboratorioissa yli vuoden ajan.
– Laboratoriokursseilla on tutkittu laitteen suorituskykyä eri mittausteknologioilla ja uuden laitteen tuloksia on verrattu laboratorion muiden mittalaitteiden antamiin tuloksiin, kertoo laboratoriopäällikkö Kari Haajanen Turun AMK:sta.
Opiskelijat ovat mukana projektissa vahvasti, ja yhteistyön kautta useita opinnäytetöitä on joko valmistunut tai valmistumassa.
– Esimerkiksi monileimalukijan kuvansiirtotekniikkaan on saatu havaintoja ja kehitysajatuksia elektroniikkaa opiskelevan Mika Terhokosken opinnäytetyöprosessin vaiheissa. Laitetuotannon kokoonpano-ohjeet on toteutettu tuotantotaloutta opiskelevan Jani Routamaan opinnäytetyössä ja Juuso Metsävuori testaa työharjoittelussaan laitteen elektroniikkaan liittyvien koekytkentöjen toimivuutta, toteaa Haajanen edelleen.
Opettaja työelämäjaksolla yrityksessä
Hyvinvointiteknologiaa kehittävässä InnoHealth-hankkeessa Labrox Oy:n ja AMK:n yhteistyö sai jälleen uuden yhteistyömuodon, kun Turun ammattikorkeakoulussa bioalojen opettajana ja laboratoriopäällikkönä toimiva Kari Haajanen aloitti työelämäjakson Labroxissa.
– Työtehtäväni yrityksessä liittyvät tuotekehitykseen. Olen mukana antamassa käyttäjäpalautetta suunniteltavana olevasta laitteesta. Loppukäyttäjän näkökulma on yritykselle hirmuisen tärkeä, toteaa Kari Haajanen.
Kesällä 2014 aletaan testata yhteistyössä uusia laiteoptioita. Ja lisää mietitään jo:
– Eräänä mahdollisena yhteistyön muotona voisi olla esimerkiksi tuotantokappaleeseen liittyvien mallinnusongelmien ratkaiseminen CAD-kurssilla, miettii Haajanen jatkoa yhteistyökuvioon.
Yhteistyö opettaa jämäkkyyttä myös opiskelijoille
Opiskelijat ovat saaneet mielenkiintoisia ja haastavia oikeita töitä opinnäytetöiden, laboratoriokurssien ja projektitöiden kautta.
– Esimerkiksi biotekniikan insinööriopiskelija Milla Toivonen tekee opinnäytetyötään ympäristömittauksiin keskittyvälle yritykselle. Käyttökokemukset uudesta mittalaitteesta ovat positiivisia niin opiskelijoilta kuin AMK:n tutkimusryhmiltä, kertoo Kari Haajanen.
Yritysyhteistyön ohella opettajille palautettujen työraporttien ja pidettyjen esitysten jämäkkyys on kasvanut. Puuttuvia tietoja ei raporteissa saa olla. Tämän ovat yhteistyössä mukana olevat opiskelijatkin havainneet.
– Työskentely todellista toimeksiantoa tehden on opettanut itsenäistä työskentelyä ja vastuunottamista, toteaa biotekniikkaa opiskeleva Toivonen.
