Julkinen taide keskustelee ohikulkijan kanssa
Persoonattomista tiloista voi tehdä puhuttelevat ja viihtyisät, kun niihin hankkii taideteoksia. Turun AMK:n Taideakatemiasta valmistuvat opiskelija-taiteilijat sijoittivat näyttäviä töitään Lemminkäisenkadulle entisen Tunturin tehtaan tiloihin.
Nykyään tiloissa toimii Turun AMK:n Liiketalous, ICT ja bioalat -tulosalue. Innovatiivisuus ja inspiroivuus antavat potkua jokaiselle tiloissa toimivalle.
– Aiemmin melko virastomaiset tilat on koettu jopa etäisiksi, mutta jo nyt tiloissa olevat tuolit ja sohvat ovat saaneet uuden merkityksen, kun niiden lähellä on jotain mitä mielellään katsoo, kertoo projektia buustannut lehtori Kai Reikko Turun AMK:sta.
Oman talon opiskelijat julkisten tilojen sisustajina
Turun AMK:n Taideakatemian opiskelijat ovat aiemmin usein sijoittaneet valmiita töitään mm. Turun konserttitalon tiloihin. Tuolla teokset ovat kuitenkin olleet esillä ainoastaan tilapäisesti. Nyt tilatut teokset jäävät pysyvästi Lemminkäisenkadun käytäviin.
Marko Backmanin ja Juha Kärjen Äänen väri kuvastaa musiikin tai muun vaihtelevan äänen luonnetta visuaalisesti. Dynaaminen teos koostuu yönmustalla pohjalla nauhamaisesti kulkevista erikokoisista ja -värisistä kartioista ja pallomuodoista.
Mirja Hanikan Neljä vuodenaikaa yhdistää musiikkikokemuksen ja vuodenaikojen vaihtelevat värit.
Projekti alkoi huhtikuussa, kun opiskelijat ohjaajineen tekivät tilaajan tiloissa katselmuksen, jossa löydettiin alustavat sijoituspaikat. Tämän jälkeen opiskelija-taiteilijat lähettivät tilaajalle täsmennetyn havainnekuvan teosten ennakoidusta ulkonäöstä valitussa tilassa sekä kustannusarvion. Lopullisesti työt asennettiin paikoilleen kesäkuun alussa, jolloin tilaajan tilat ovat normaalia vähemmällä käytöllä ja sallivat asennustyöt.
– Kuvataiteen opiskelijoille työ aidossa ympäristössä on tärkeää harjoittelua työelämään. Tämänkaltainen hanke tuo aitoa työelämän kokemusta. Opiskelija saa miettiä teosten ripustamisen ja tilallisuuden ratkaisuja. Juuri niitä seikkoja, joita myöhemmin joutuu työelämässään pohtimaan valmistaessaan julkista teosta, toteaa lehtori Erika Adamsson Turun AMK:n Taideakatemiasta.
Taide tuo ilmettä ja dynamiikkaa tiloihin
Teokset on sijoitettu paikoille, joiden käyttö on aktiivista. Ne herättivätkin heti huomiota ja keskustelua:
– Moni on pysähtynyt teosten ääreen ja yleinen kommentti on ollut, että ne tuovat iloa ja piristystä aiemmin virikkeettömiin tiloihin, iloitsee Reikko.
Sijoituspaikoiksi Lemminkäisenkadulla valittiin kaksi pitkähköä ja näkyvissä paikoissa olevaa käytävää, joista toinen on noin 20 metriä pitkä ja toinen noin 30 metriä pitkä:
– Töitä ja tekijöiden tietoja voi tulla katselemaan, sillä jokainen tilattu työ varustetaan tekijän tiedoilla, joista selviävät teoksen nimi, tekijät ja yhteystiedot, toteaa Reikko.
– Taiteen kentällä on viime vuosina tutkittu myös taidetta osana hyvinvointia. Eri yhteisöt ovat tehneet projekteja, joissa taide on osana työhyvinvointia ja sen tervehdyttävään vaikutukseen uskotaan myös hoitotyössä. Marko Backmanin, Juha Kärjen ja Mirja Hanikan teokset on tuotu julkiseen tilaan tuomaan iloa ja työhyvinvointia opiskelijoiden ja henkilökunnan arkeen, kertoo Adamsson.
Mitä on julkinen taide?
Julkisella taiteella tarkoitetaan teoksia, jotka ovat avoimissa, julkisissa tiloissa. Julkinen tila voidaan ymmärtää julkisesti omistetuksi tilaksi erotuksena yksityisesti omistetusta. Julkiseen tilaan on kaikilla kansalaisilla vapaa pääsy. Tällaisia tiloja ovat muun muassa puistot, aukiot, kaupungin laitosten pihat, aulat ja liikuntatilat. Lisäksi julkiseksi taiteeksi voidaan laskea teokset, jotka ovat sijoitettuina puolijulkisiin tiloihin, kuten esimerkiksi odotushuoneisiin, kouluihin ja tiloihin, jotka ovat julkisesti hallinnoituja, mutta joihin pääsee sisään vain pääsymaksulla. Tällaisia tiloja ovat mm. kulttuuritilat, konserttisalit sekä uimahallit ja muut liikuntatilat. (Lähde: Opetusministeriö – Taidetta arkeen.)
