Päihteiden käytöllä yhteys masennukseen – psyykkiset ongelmat huomioitava kuntoutuksessa

Mistä johtuu, että naiset ovat masentuneempia hakeutuessa kuntoutukseen? Rantalan mukaan yksi tarkasteltava asia ilmiön selittämiseksi on päihteiden käytön erilainen tarkoitus miesten ja naisten välillä.

– Masennuksen ja päihteiden käytön yhteys voi olla moniulotteinen. Joidenkin arvioiden mukaan naisten on ajateltu käyttävän päihteitä masennusoireiden helpottamiseksi, miehet taas masentuvat päihteiden käytön seurauksena, hän pohtii.

Rantalan mukaan huomionarvoista on myös ilmiön yleistyminen Suomessa. Kansainvälisten tutkimusten perusteella masennuksen esiintyvyys on pysynyt ennallaan, mutta meillä tilanne on toinen.

– Suomessa on siirrytty ehkä enemmän yksilökeskeiseen näköalaan, joka saattaa aiheuttaa sosiaalisen aktiivisuuden vähenemistä. Asioista ei välttämättä keskustella samalla tavalla kuin aikaisemmin. Lisäksi syvempi tarkoitus elämään voi olla hukassa tai muodostumatta.

Toipumisorientoitunut kuntoutus lievittää masennusoireita

Opinnäytetyön mukaan naisten kokemat masennusoireet olivat selvemmät ja mielialakyselyn (BDI) pisteet korkeammat kuin miesten sekä päihdekuntoutuksen alkaessa että sen päättyessä. Toisaalta masennusoireet helpottivat samankaltaisesti miesten ja naisten keskuudessa. BDI-kyselyä käytetään yleisesti masennuksen tilaa arvioitaessa.

– Päihdekuntoutuksen vaikutus asiakkaiden masennusoireisiin oli hyvin samankaltainen, eikä eroavaisuuksia juuri ollut. Tuloksissa näkyvät erilaiset elämäntilanteet ja erot sukupolvien välillä. Heikoin vaikutus kuntoutuksella naisten osalta oli ikäluokassa 58–67-vuotiaat, Rantala esittelee.

Päihderiippuvuuden seuraukset voivat olla vakavia, ja niistä kuntoutuminen saattaa kestää kauan. Kuntoutuksessa saadaan kuitenkin usein selviä myönteisiä vaikutuksia verrattain lyhyessä ajassa.

– Toipumisorientoitunut kuntoutuskeskus tarjoaa ympäristön, jossa yksilö kykenee ilmaisemaan itseään aidosti ja kokee turvallisuutta sekä olevansa hyväksytty yhtenä ryhmän tasa-arvoisena jäsenenä. Jokaisella on mahdollisuus toipua riippuvuudesta, kertoo valmistuva sosionomiopiskelija Ossi Rantala, joka kirjoitti aiheesta Talk by Students -verkkolehteen.

Kohti kokonaisvaltaista päihdehoitoa

Toisessa Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tarkasteltiin päihdekuntoutuksen asiakkaille tehtyjä BDI-kyselyjä ja niiden tuloksissa tapahtuneita muutoksia. Kysely koostuu 21 kysymyksestä, joiden avulla saadaan kartoitettua asiakkaan kokemus hänen masennusoireistaan.

Opinnäytetyön tuloksena havaittiin, että kuntoutus oli vähentänyt naisten kokemia masennusoireita keskimäärin 11,2 pisteellä, mikä tarkoittaa 47 prosentin oirevähentymistä. Miesten kokemus kuntoutuksen vaikutuksesta masennusoireisiin oli vähentänyt oireita keskimäärin 66 prosenttia (12,6 pistettä).   

– Voidaan todeta, että asiakkaat ovat hyötyneet kuntoutuksesta. Selkeää vastausta siihen, onko päihteettömyys itsessään vähentänyt tai lisännyt masennusoireita, ei kuitenkaan saatu, sosionomiopiskelija Daniela Saxell kertoo.

Saxellin mukaan päihdekuntoutuksella voi olla suuri vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Siinä on olennaista huomioida asiakkaan kokemus hänen omasta voinnistaan.

– Kun asiakas on turvallisessa ympäristössä, jossa hän saa tarvitsemaansa hoitoa sekä kuntoutusta yksilöllisten keskusteluiden ja yhteisön tuoman tuen muodossa, voi jo se vaikuttaa edistävästi pyykkiseen vointiin ja vähentää aiempaa kuormitusta ja masennusoireita.  

Hoidon kehitystä varjostavat stigma ja ennakkoluulot 

Daniela Saxellin mukaan suomalaista hoitojärjestelmää pitäisi uudistaa, jotta se pystyisi vastaamaan todelliseen tarpeeseen.

– Jos päihdehäiriön ja psyykkisten ongelmien hoito huomioitaisiin paremmin ja sen arvioinnista tulisi yhtenäisempää, asiakas saisi todennäköisemmin tarvitsemansa hoidon ja avun yhdestä paikasta, eikä hän päätyisi järjestelmän joskus vaikeaselkoiseenkin viidakkoon.

– On hyvä muistaa, että kaikki päihteitä väärinkäyttävät eivät sairastu mielenterveyshäiriöihin ja että masennusoireet voivat liittyä myös henkilön kokemiin vieroitusoireisiin. Tällöin oireet usein katoavat päihdekuntoutuksen edetessä, Saxell huomauttaa.

Päihdehäiriöihin liittyy monesti häpeää, minkä vuoksi asiakas saattaa kohdata kielteistä suhtautumista tai tulla kohdatuksi epäoikeudenmukaisesti.  

– Voidaankin miettiä, kuinka paljon päihdehäiriöiden hoidon kehitystä varjostavat stigma, ennakkoluulot ja oletukset. Saavatko he tasavertaista hoitoa ja kuntoutusta muihin asiakasryhmiin verrattuna? Saxell kysyy Talk by Students -artikkelissa.