Ett steg mot Sverige – Askel kohti Ruotsia
Baltian maissa kiinnostus ruotsin kieltä kohtaan on nosteessa. Itämeren alueen viiden korkeakoulun ruotsinkielen opettajat yhdistävät ideansa ja taitonsa ruotsin opettamisen vahvistamiseksi.
Teksti ja kuvat: Anne Lehikoinen
Turussa vieraili lokakuussa toimelias joukko ruotsin kielen opettajia Liettuasta, Latviasta, Virosta ja Ruotsista. Kieli soljui mukavasti eri aksentein ja yhteinen tahtotila kävi tapaamisessa heti selväksi. Nyt kehitetään uudenlaista oppimateriaalia tämän päivän aktiivisille lukiolaisille.
– Tässä Nordplus-hankkeessa on innovatiivinen henki ja työstään innostunut opettajaverkosto. Me haluamme nyt kehittää uudenlaista opetusmateriaalia ja pedagogisia valmiuksia Baltian maiden ruotsin kielen opetukseen.
Turusta on lisäkseni mukana Minna Björkberg-Suominen, joka opettaa täällä AMK:ssa ruotsia kuten minäkin, kertoo projektipäällikkönä Ett steg mot Sverige -hankkeessa toimiva Hilkka Bergman.
Hanke käynnistyi Latviassa, Daugavpilsin yliopistossa noin vuosi sitten. Oppimateriaalin ideointi aloitettiin kuulostelemalla kohderyhmän toiveita. Baltian maiden lukiolaisiin oltiin yhteydessä ja sitä kautta materiaalin muokkaaminen käynnistyi. Ajankohtaiseen oppimateriaaliin tulee muun muassa viittauksia sosiaaliseen mediaan.
Tapaamisia verkossa ja ”oikeassa elämässä”
Hankkeen osallistujat tapasivat keväällä Ruotsissa ja nyt on vuorossa kolmas projektitapaaminen. Opettajat ovat kukin kirjoittaneet materiaalia pitkin vuotta eri aiheista på svenska. Turussa tarinoidaan, kootaan materiaalia yhteen ja vaihdetaan kokemuksia.
Nämä opettajat eivät aikaile vaan ottavat vauhdilla yhteisiä askelia. Yhteydenpito on tiivistä ja edessä on vielä yhteisen materiaalin työstämistä ja testausta.
Projektista on viime keväänä myös esitetty posteri skandinaavisessa konferenssissa rapakon takana, Yalen yliopistossa USA:ssa.
– Ruotsin kieltä opiskelee meillä pääaineenaan tänä syksynä 44 opiskelijaa, kertoi Virginija Jurgaityte, joka tulee suunnilleen Turun AMK:n kokoisesta yliopistosta Liettuasta.
– Nyt keräämme muun muassa sanaluetteloita. Esille tulee samalla mielenkiintoisella tavalla ruotsin kielen uudistuminen sekä tietenkin myös maiden vahvatkin kulttuurierot, pohtivat liettulainen lehtori Virginija Jurgaityte ja ruotsalainen kielitieteilijä Sarah Ljungquist.
He kertoivat, että esimerkiksi ruotsalaiset sanat särbo, bonusbarn ja plastmamma ovat Baltian maissa vielä outoja.
Särbo – erillään asuva pariskunta, ”etäsuhteessa elävä”
Bonusbarn – av(i)oliiton kautta ”saadut” lapset
Plastmamma, niin mikäs se suomeksi onkaan. Ei kai Suomessa enää sanota äitipuoli?
