Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 4.12.2014
LOKKA verkostoyhteistyö

Voimauttavaa verkostotyötä

Yhteistyöverkosto Lääkehoidon opetuksen kehittämisen kansallinen asiantuntijaryhmä (LOKKA) kokoontui Ruiskadulla 26.11. Osallistujia oli kaikista Suomen ammattikorkeakouluista. Tällä kertaa päivän aiheina olivat eLääkehoitopassin kehittäminen ja lääkehoidon opetuksen sisällön miettiminen.

Teksti ja kuvat: Saija Vanhanen, viestintävastaava

LOKKA-ryhmän puheenjohtaja Hannele Tyrväinen kertoi, että ryhmä on perustettu jo vuonna 2009 Terveysalan ammattikorkeakouluverkoston asettamana. Turun AMK:n aloitteesta perustetun opettajien yhteistyöverkoston koordinaattorina toimi syksyyn 2011 Virpi Sulosaari

Kaikista Suomen ammattikorkeakouluista on edustus asiantuntijaryhmässä Ahvenanmaalla sijaitsevaa ammattikorkeakoulua lukuun ottamatta.  Tällä kertaa osanottajia oli noin 20 ammattikorkeasta paikalla tai AC-yhteydellä mukana.

Lääkehoidon opetuksen kehittäjä

Ryhmän tehtävänä on kehittää lääkehoidon opetusta valtakunnallisesti yhtenäisemmäksi. Ryhmä toimii myös verkoston vertaistukena tämän päivän muutosten keskellä.

-    Verkostosta saa hyviä käyttökelpoisia ajatuksia ja ideoita niin opetuksen suunnitteluun, toteutukseen kuin menetelmien käyttöönkin, toteaa Anna-Leena Nousiainen Lapin ammattikorkeakoulusta.

LOKKA-ryhmän kautta on välillisesti pystytty vaikuttamaan potilasturvallisuuteen ja lääkehoidon turvallisuuteen opetusta kehittämällä. Ryhmä saavutti kansallisen konsensuksen valmistuvan sairaanhoitajan lääkehoito-osaamisen vaatimuksista vuonna 2010 (http://julkaisumyynti.turkuamk.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9789522161314).

Lääkehoidon osaamisen kehittymisen tukemiseksi hoitotyön koulutuksessa on kehitetty kansallinen lääkehoitopassi. Turun AMK teki pohjatyön, jota viimeisteltiin ryhmässä edelleen ennen käyttöönottoa. Nyt on käytössä sähköinen versio, useammalla kielellä.

Lääkehoitopassin avulla opiskelija pystyy näyttämään oman osaamisensa. Lääkehoitopassi on antanut näkyvyyttä ja tukea lääkehoidon opetukseen, koska se on poikkileikkaus osaamisvaatimuksista.

-    Kaikkia asioita ja osaamisalueita opiskelija ei pysty harjoittelemaan kentällä, joten monessa yksikössä on käytössä simulaatiot. Simuloidussa hoitotilanteessa opiskelija saa toimintamallin ja viimeisimmän näytön mukaisen osaamisen koulussa, mainitsi Nousiainen.

-    Lääkehoitopassi on kuitenkin vain väline, jota käytetään opetuksessa. Sitä käytetään harjoittelun ohjauksessa apuna ja kouluilla lääkehoidon tunneilla, hän jatkaa.

Tyrväinen kertoi, että työelämän kehittäjänä Lokka-ryhmällä on myös iso rooli, sillä ryhmä on tehnyt mahdolliseksi sen, että lääkehoitopassi on jalkautettu opiskelijoiden mukana kaikkiin terveydenhuollon yksiköihin, julkisiin ja yksityisiinkin sairaaloihin. Lääkehoitopassi on jokaisessa ammattikorkeakoulussa ja harjoittelupaikassa käytössä.

Lääkehoitopassi saattaa auttaa myös työelämää tarkistamaan omia lääkehoidon käytäntöjään. Työelämälle on lääkehoitopassin myötä tullut tietoon, että on olemassa kansallinen verkosto, joka kehittää alaa.

-    Myös terveydenhoidonopiskelijoilla on kehitteillä oma lääkehoitopassin lisäosa. Kätilöhoitotyön lääkehoitopassin lisäosa on käytännössä valmis, se odottaa vain käyttöönottoa. Molemmat ovat lähteneet lääkehoitopassista liikkeelle, mutta ne keskittyvät omien alojensa tavoitteisiin, toteaa Tyrväinen.

Verkoston kehittämistehtävät jatkuvat

Opetussuunnitelma on uudistunut ja viime keväänä määriteltiin sairaanhoitajan osaamisvaatimuksia kansallisessa kehittämishankkeessa. Nyt LOKKA-ryhmän pohdittavana olivat lääkehoidon opetuksen sisällöt ja käytännöt, että ne olisivat valtakunnallisesti samanlaiset. Päivän ohjelmassa mietittiin vaikuttavia opetusmenetelmiä, arviointikriteereitä sekä miten jalkautetaan farmakologian keskeisiä sisältöjä lääkehoitoon.

-    Lääkehoidon merkitys myönnetään, mutta opetussuunnitelmaa tehtäessä lääkehoito on kuitenkin aina kaiken lisänä. Nyt haetaan sellaista omaa aluetta, joka integroituu kaikkeen muuhun opetukseen. Opetussuunnitelmassa on nyt näytettävissä 9 opintopistettä lääkehoitoa, pohti Nousiainen.

-    Lääkehoidon teoriaperusteita ja lääkelaskentaa tulisi tehdä näkyväksi jokapäiväisessä työssä.

Lääkehoitopassi on käännetty usealle kielelle ja sitä esitellään ryhmän toimesta kansainvälisissä esityksissä. Kehitystyö on saanut myönteistä palautetta. Myös kansainväliseen vaihtoon lähtevät opiskelijat esittelevät passia. Lokka-ryhmä on aloittanut pohjoismaisen kehitystyön, mutta kansallinen potilasturvallisuus on kuitenkin edelleen etusijalla.

-    Tämä on niin voimauttava ryhmä, näitä tapaamisia odottaa aina. Opettaja on kuitenkin aika yksin kehittämässä lääkehoidon opetusta omassa AMK:ssaan, jatkaa Nousiainen.

-    Yhteyttä pidämme sähköisestikin. Verkoston avulla voi pitää ajan tasalla myös omaa osaamistaan. Mutta verkosto avustaa myös konkreettisissa asioissa, kuten mitä välineitä opetuksessa kannattaa käyttää ja mistä niitä kannattaa tilata.

Tyrväinen ja Nousiainen totesivat yhteen ääneen, että kun tapaamiseen lähtee, niin mielessä on monia kehittämisajatuksia, joihin ryhmässä saa uusia ideoita. Myös erilaisia käytäntöjä ja menetelmällisiä keinoja jaetaan auliisti, jotta niitä voi itsekin kokeilla

He totesivat myös, että lääkehoito on poikkileikkaava ominaisuus. Samanlaisia työryhmiä tulisi kehittää myös omaan erikoisalaan, jotta saisi hyödynnettyä vertaiskokemuksia myös niiden kautta.

-    Tämä on niin huippuryhmä, täältä saa virtaa, täpinää ja ajatus juoksee!