Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 11.3.2015
Marko Vuosjoki

Keskiössä yhteisön tiedontarve

Monialainen joukko kirjastoalan osaajia, media-alan ammattilaisia ja tutkijoita sekä Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja henkilökuntaa kokoontui UTELE-hankkeen innostamana keskustelemaan yhteisön tiedontarpeesta ja sen tunnistamisesta.

Teksti: Ritva Hyttinen, projektipäällikkö, Turun AMK

Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen Seilin tutkimusjohtaja Ilppo Vuorinen ymmärtää tieteen popularisoinnin merkityksen, mutta suhtautuu siihen osin varauksella. Tutkijoilla on hänen mukaansa rikas aineisto, josta riittäisi paljon ammennettavaa, mutta aika ei riitä yleistajuisten, suomenkielisten artikkelien kirjoittamiseen

- Oman tutkimuksen tekeminen vaatii huikeaa keskittymistä, Vuorinen sanoi. Toisaalta tutkimuksen popularisointiin ei juuri kannusteta tutkijapiireissä, Vuorinen pohti.

- Lehtiin kirjoittamalla ja populaaristi esiintymällä saa helposti hihhulin maineen, mietti tutkimusjohtaja.

Positiivinen poikkeus on kuitenkin professori Esko Valtaoja, jonka nimi nousi keskustelussa esiin. Kirjastoympäristössä Vuorinen näkee paljon mahdollisuuksia, tutkimuksen esittely sopii kirjastoon erinomaisesti, hän kannustaa.

Rannikkoseudun tuore päätoimittaja Marko Vuosjoki korosti, että paikallislehden vuoropuhelu yhteisön kanssa on ykkösasia jopa niin, että toimittajan on syytä miettiä asuinpaikkaansa

- Kun osallistuu paikkakunnan elämään, ihmisiä kiinnostavat puheenaiheet nousevat luonnollisesti esille.

Vuosjoki nosti esiin Internetin keskusteluryhmät, mutta ennen kaikkea hän painotti asukkaiden tapaamisten merkitystä, kuuntelua ja keskusteluja heidän kanssaan. Tieteellisen tiedon välittämisessä Vuosjoki näki omat haasteensa.

- Koska toimittajista suurin osa on tieteellisissä asioissa maalikkoja, niin tutkimuksen yleistajuistaminen ei yleensä tuota heille ongelmia, pohti Vuosjoki asiaa humoristisesti.

Kirjaston tulee käydä vuoropuhelua toimintaympäristön kanssa

Kirjastonhoitaja Sirkka-Liisa Tarvainen Naantalin kaupunginkirjastosta oli samoilla linjoilla Vuorisen ja Vuosjoen kanssa. Tarvainen painotti, että vuoropuhelu toimintaympäristön kanssa on kirjastotyön keskiössä. Hänen mukaansa laajempi tutkimuksen näkyvyys olisi hyvä lisämauste yleisen kirjaston toimintaan.

Tarvainen oli kysellyt rymättyläläisiltä kirjastonkäyttäjiltä heitä kiinnostavia tutkimusaiheita ja vastausten laaja skaala kulki aina liejutaskuravuista soutamisen terveydellisiin vaikutuksiin.

Puheenvuorossaan Jussi Kokkola Turun AMK:n media-alan koulutuksesta tarkasteli, miten kirjasto voisi sosiaalisen median työkalujen avulla kuunnella ympäröivää yhteisöä.

Projektipäällikkö Ritva Hyttinen kirjasto- ja tietopalvelun koulutuksesta pohti esityksessään, että yhteisön tiedontarpeen tunnistaminen on kirjastoalan ydintä.

UTELE-hanke etsii keinoja tutkimustiedon yleistajuistamiseen ja levittämiseen yleisen kirjaston ympäristössä. Tavoitteena on herättää tutkijat näkemään yleinen kirjasto väylänä tutkimusyleisön tavoittamiseen sekä havahduttaa paikallisyhteisö siihen, että yleinen kirjasto voi toimia törmäyttäjänä tutkimustietoon. Hankkeessa kehitetään kirjastojen käyttöön konsepti, jolla vahvistetaan yleisten kirjastojen roolia tieteellisen tiedon ja tutkimuksen esille nostajana, kiinnostuksen herättäjänä sekä keskustelun avaajana.