Tekniikan YAMK-opiskelijat kevätekskursiolla yhteistyökumppanien luona
Tekniikan YAMK-opiskelijoiden perinteisellä kevätekskursiolla 5.5. tutustuttiin monipuolisesti laivanrakennus- ja telakkateollisuuteen vierailemalla Wärtsilässä ja Meyerin Turun telakalla. Lisäksi perehdyttiin siihen, miten entistä laivakonepajasalia ollaan muuntamassa uusiokäyttöön loft-asuntoina.
Matkan kruunasi nostalginen ja merihenkinen lounas Ms. Borella, joka purjehti Turku-Tukholma liikenteessä jo 1960-luvulla.
Teksti ja kuvat: Osmo Eerola, yliopettaja
Ensimmäinen vierailukohde oli Aurajokirannassa Unioninkadulla sijaitseva loft-asuntorakennuskohde. Wärtsilän entinen punatiilinen konepaja on kaikkien tuntema tehdasrakennus ja tärkeä osa kaupungin teollista historiaa. Rakennus on toiminut konepajahallina vuosikymmeniä, mutta nyt Jatke-rakennuskonserni muokkaa siihen yli 160 modernia loft-auntoa 30 m2 yksiöistä aina 400 m2 penthouse-asuntoon.
Rakennuksesta on suojeltu punatiiliset ulkoseinät ja pieniruutuiset ikkunat, lähes kaikki muu rakennetaan uudestaan ja modernisoidaan. Työmaan vastaava mestari Ari Lyytikäinen kertoi opiskelijoille työmaan haasteista; mm. rakennuksen perustan muodostaa 4 metriä paksu teräsbetonilaatta tiheän puupaalutuksen päällä.
- Tätä on tarvittu jopa 800 t painavien laivamoottorien aiheuttaman tärinän vaimentamiseen. Puupaalutusta laatan alla haluttiin varmistaa teräspaaluin ja tämän toteutus aiheutti monia rakennusteknisiä haasteita.
Myös konepajasalin katto- ja muiden rakenteiden turvallinen ja asianmukainen purku on aiheuttanut rakentajille päänvaivaa, mutta suunnitellussa aikataulussa aiotaan pysyä eli ensimmäiset asukkaat muuttavat uusiin loft-asuntoihinsa syksyllä 2016.
Kohteisiin voi tutustua osoitteessa
Wärtsilän Turun yksikössä työskentelee edelleen noin 350 henkilöä, vaikka varsinainen laivamoottorivalmistus siirtyikin Italiaan Triesteen jo yli kymmenen vuotta sitten. Perinteisesti Wärtsilä tunnetaan erityisesti laivadieselmoottoreistaan, mutta isäntämme Ilkka Rytkölä painotti, että oikeammin pitäisi puhua monipolttoainemoottoreilla tapahtuvasta energiantuotannosta laivoihin ja varavoimalaitoksiin sekä näihin liittyvistä teknisistä järjestelmistä ja huolto-ja operointitoiminnasta. Viimeksi mainittujen osuus kasvaa Wärtsilän yli 500 M€:n liikevaihdosta suhteellisesti hyvin nopeasti.
Voimalaitos tai laivamoottori voi olla käytössä 50 vuotta ja tarvitsee elinkaarensa aikana jatkuvasti huoltoa ja ylläpitoa. Ari Suominen kertoi Wärtsilän clean-tech ratkaisuista, jotka ulottuvat moottoreiden pakokaasupäästöjen hallinnasta, LNG-polttoainejärjestelmistä ja risteilijöiden vesi- ja jätevesijärjestelmistä painolastitankkien vesisuodatusjärjestelmiin.
- Wärtsilä käyttää 4 % liikevaihdostaan uusien teknologioiden ja tuotteiden kehittämiseen ja aikoo näin pitää johtoasemansa valitsemillaan toimialueilla.
Wärtsilä-vierailun lopuksi tutustuimme Wärtsilän koulutustoimintaan ja koulutushalliin Timo Aallon johdolla. Hallissa saimme tuntumaa, miltä isot laivamoottorit näyttävät livenä.
Matka jatkui Meyerin Turun telakalle
Ms. Borella nautitun lounaan jälkeen ekskursio jatkui Meyerin Turun telakalle, jossa kuulimme henkilöstöpäällikkö Arto Helinin alustuksen telakan historiasta ja nykytilanteesta. Uusimpaan Tui-varustamon Mein Schiff 4 -alukseen emme valitettavasti päässeet enää sisälle tutustumaan, koska luovutus tapahtuu kuluvalla viikolla ja loppuvarustelu oli menossa. Tämän ja aiemmin valmistuneiden risteilijöiden rakentamisen vaiheisiin ja hienouksiin saimme tutustua lukuisten kuvien ja videoiden välityksellä.
Helinin mukaan telakan tilanne näyttää pitkästä aikaa erinomaisen hyvältä ja jopa telakka-altaan laajennusinvestointeja on harkinnassa. Myös työvoimaa on lisätty hienokseltaan viime syksystä lähtien.
Risteilijöiden rakennus on paljon muutakin kuin laivanrakennusta, itseasiassa pitkälle jalostettua matkailuliiketoimintaa kaikkine oheistoimintoineen:
- Kun loistoristeilijä ankkuroituu esim. Helsingin satamaan, siinä on samalla Suomen suurin hotelli, suurin ja teknisin teatteri ja suurin yhtenäinen ravintolasali, toteaa Helin.
Kiertoajelu telakka-alueella kuitenkin paljasti, että myös perinteinen ”rautakoura”-laivanrakennus on Pernossa voimissaan; seuraavaan alukseen hitsattiin jo lohkoja ja jättinosturi pinosi niitä päällekkäin laivan rungoksi kuin legopalikoita.
Ekskursiolle osallistui yli 40 syksyllä 2014 aloittanutta tekniikan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Turun AMK:ssa suorittavaa opiskelijaa. Matkanjohtajana toiminut yliopettaja Osmo Eerola toteaa, että ekskursiot kuuluvat perinteisesti olennaisena osana tekniikan opiskeluun ja niitä on järjestetty ensimmäisen lukuvuoden päätteeksi aina tekniikan YAMK-koulutuksen alusta asti.
- Siistissä sisätyössä puurtavalle IT-insinöörille tai suunnittelijalle tekee hyvää vierailla välillä työmaalla ja nähdä konkreettista tekniikan tekemistä tehtaissa ja konepajoissa, toteaa Eerola.
