Sivu päivitetty 19.1.2015
Sote-palveluiden kehittäminen

Tulevaisuuden terveyskeskuksessa asiakas on kuningas

Millainen on tulevaisuuden terveydenhuolto? Onko hoitajat korvattu koneilla tai joudummeko itse omiksi lääkäreiksemme? Sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvat muutokset puhuttavat ja mietityttävät. Turun AMK tarjoaa työkaluja muuttuvan palvelurakenteen parissa painiskeleville kunnille ja organisaatioille.

Teksti: Tiina Paananen & Jenni Törmä, journalistiopiskelijat

Turun AMK:n SOTE-palveluiden kehittäminen -tutkimusryhmässä työskennellään ajankohtaisten kysymysten äärellä. Sote-uudistus, kuntarakenteen muutokset, uudet sosiaali- ja terveydenhuoltolait sekä hyvinvointiteknologian kehittämistarpeet koskettavat pian tavallista sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjää.

– Tulevaisuuden terveyskeskuksessa asiakas on kuningas. Terveydenhuoltolain myötä asiakas voi valita asiointipaikkansa ja mennä sinne, missä kokee saavansa parasta palvelua. Tämä asettaa haasteita terveyskeskuksille ja muille alan palveluita tarjoaville yrityksille, jotka saattavat joutua kilpailutilanteeseen, kertoo terveystieteiden tohtori ja tutkimusryhmän vetäjä Pia Suvivuo.

Apua muutoksenhallintaan

Kaikissa tulevaisuuden terveydenhuollon muutoksissa pyritään vaikuttamaan asiakkaan osallisuuteen ja oikeuksiin. Tarkoituksena on palvella asiakkaita taloudellisemmin ja tehokkaammin esimerkiksi hyvällä johtamisella, rakenteita ja palveluprosesseja kehittämällä. Hyvinvointiteknologiaa tullaan myös hyödyntämään enemmän: alan sovelluksia ovat muun muassa erilaiset potilastietojärjestelmät ja etävalvonta.

– Teknologian lisääntyminen tuo haasteita henkilökunnalle ja siinä me astumme kuvaan: tarjoamme tutkimusryhmän ja täydennyskoulutuksen kautta kunnille ja organisaatioille työkaluja muutoksenhallintaan ja sen eteenpäin viemiseen, Suvivuo mainitsee.

Sote-palveluiden kehittäminen
Energinen naiskolmikko ottaa hankkeista kopin. Keskellä SOTE -palveluiden kehittäminen - tutkimusryhmän vetäjä Pia Suvivuo yhdessä tutkimusryhmän jäsenten Leila Tiilikan ja Raija Luona-Helmisen kanssa.

SOTE-palvelujen kehittäminen -tutkimusryhmä tarjoaa yhteistyökumppanien käyttöön tietotaitonsa. 15-henkinen tiimi koostuu tieteelliseltä ja ammatilliselta taustaltaan erilaisista ihmisistä. Hanketyössä ryhmä pelaa sujuvasti yhteen jokaisen erityisosaamista hyödyntäen. Työskentely ei kuitenkaan aina tapahdu pelkästään oman tutkimusryhmän sisällä, vaan ryhmät tekevät yhteistyötä. Käytössä on koko AMK:n osaaminen ja verkostot.

– Tutkimusryhmämme on suomalaisen sote-työn kehittämisen näkökulmasta polttopisteessä. Olen iloinen, että saamme olla palvelujärjestelmän kehittämisessä mukana. Jos voimme tuoda kehittämistyöhön oman osuutemme, olemme tehneet hyvää työtä, sanoo tutkimusryhmän jäsen Kaija Virjonen.

Onnistunut hanke syntyy yhteisvoimin

Tutkimusryhmän hankkeissa on rakennettu syöpäpotilaan hoitopolkua, parannettu neurologisesti sairaiden liikuntamahdollisuuksia, kehitetty palvelurakenteita sekä etäohjausta kotihoitoon ja hoidettu diabetesta hyvinvointiteknologian avulla. Hankeideat syntyvät useimmiten kohtaamisissa tulevan yhteistyökumppanin kanssa. Huomataan, että keskustelua virittänyt asia olisi kehittämisen tarpeessa.

– Sote-alan johtajat tuntevat ja tietävät talonsa. Kun päästään yhteisen pöydän ääreen, aletaan miettiä, miten asioita viedään eteenpäin. Yhdessä voimme laatia hankehakemuksen, jolloin molemmat saavat rahoitusta projektin eteenpäin viemiseksi, kertoo Suvivuo.

Hankkeissa pyritään tuloksellisuuteen ja sitä seurataan vaikuttavuusmittauksilla. Mittaukset suoritetaan hankkeen alussa ja lopussa. Vertailun tulos paljastaa saavutetut hyödyt. On myös organisaatioiden vastuulla, jäävätkö hankkeissa kehitellyt toimintamallit elämään. Tähän tarvitaan sitoutumista jo kehittämisvaiheessa.

– Hankkeen päättämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Liian usein käy niin, että hankkeen loputtua palataan entiseen ja mikään ei muuttunutkaan pysyvästi. Hankkeissa tulisi siis syntyä todellisia ja pysyviä tuloksia, Suvivuo painottaa.