Luova ja monipuolinen toiminta auttaa aivoja ikääntymään virkeästi

Teksti, kuvat ja video: Sanna Lindén ja Reia Sola, journalistiopiskelijat

Aktiivinen ikääntyminen ­tutkimusryhmän päätavoitteena on edesauttaa myönteistä asennetta vanhenemista kohtaan sekä vastata ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Työn alla olevat hankkeet käsittelevät ikääntymistä monipuolisesti.

– Esimerkiksi elinikäinen oppiminen, aktiivinen toimijuus, muistiterveys, kokonaisvaltainen hyvinvointi ja kulttuurihyvinvointi ovat keskeisiä teemoja hankkeissamme, kertoo tutkimusryhmän vetäjä, kasvatustieteen tohtori Helena Malmivirta.

Tutkimusryhmässä toimii asiantunteva joukko terveys­ ja hyvinvointialan opettajia sekä opiskelijoita. Alusta asti mukana toiminut yliopettaja Kari Salonen kehuu paitsi kollegojaan myös opiskelijayhteistyötä.

– Opiskelijat ovat tosi hyviä kumppaneita ja heidän panoksensa on korvaamaton, kiittelee Salonen.

Kansainvälisestä yhteistyöstä poikii ikääntyneiden kuvapeli

Yksi mielenkiintoisimmista yhteistyöhankkeista on pelillistämisratkaisuja tutkiva Gamified Solutions in Healthcare. Sen puitteissa on kehitetty sovellus, jonka avulla käyttäjä rakentaa Google mapsiin omista valokuvista tarinan. Yksittäiset tarinat nivoutuvat kiehtovasti yhteen muiden tarinoiden kanssa.

– Valokuvalla on tutkitusti monitasoinen vaikutus ikääntyvän ihmisen aktiivisuuden säilymiseen, kertoo Malmivirta ydinajatuksesta, jolle hanke perustuu.

– Ikääntyvät ovat tiedon haltijoita, ja sovelluksen kautta tarinat tulevat kuulluksi, hän lisää.

Muistin eri kerrokset aktivoituvat valokuvia katselemalla. Uppoutumalla niiden tarinoihin katsellen ja kertoen käyttäjä luo uusia siltoja menneisyyteen. Näin identiteetti eheytyy taidepedagogiikan keinoin.
 

Gamified on hyvä esimerkki moniulotteisesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, mikä on tärkeää Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmille. Yhteistyö alkoi CARPE­verkoston konferenssissa Manchesterissa, ja parhaillaan sovellusta työstetään Japanissa.

Muistisairaudet alkavat yhä useammin jo työiässä

Aivojen terveydelle on merkittävää se, että ihminen toimii vuorovaikutuksessa osana ryhmää. Ikääntyminen tuo tähän monia haasteita.

– Yksinäisyys on varmaan pahin haaste, ja se tulee edelleen lisääntymään. Se on iso riski ja valtava sosiaalinen ongelma, pohtii Salonen.

Yksinäisyyden lisäksi Salonen on huolissaan siitä, miten kotona asuvat ikääntyneet saavat palvelunsa, etenkin maaseudulla. Ikäihmisten joukko ei myöskään ole enää niin homogeeninen ryhmä kuin aiemmin; päihteet ja taloudelliset ongelmat ovat todellisuutta myös vanhemmissa ikäryhmissä.

Muistisairaudet koskettavat yhä useampaa työikäistä suomalaista. Vuosittain diagnoosin saa 13 000 henkilöä, ja tänä päivänä heitä on jo 130 000. Muistisairauksista koituvat hoitokulut tekevät asiasta koko yhteiskunnan ongelman.

– Muistisairaiden määrä tulee kasvamaan, vaikka hoidot ja lääkkeet kehittyvät, toteaa Salonen.

Kolmas ikä on ihmisen parasta aikaa?

Tänä päivänä eläkkeelle jäävillä on jäljellä keskimäärin 20 vuotta hyvää ja aktiivista elämää. Tätä aikaa kutsutaan kolmanneksi iäksi, joka kestää vanhuuteen saakka. Se on pisin jakso kaikista ihmisen elämänkulun vaiheista.

– Ihmisen korostetaan olevan kolmannella iällään kiinnostunut, ajassa kiinnipysyvä ja omiin asioihinsa vaikuttava, pohtii Salonen.

Tuottavaa ikääntymistä on antaa eläkeiässä elämänkokemukseen perustuva panos yhteiskuntaan. Tämä voi toteutua esimerkiksi ikääntyvien ja nuorten välisessä vuoropuhelussa. Salosen mukaan vuoropuhelua on Suomessa jo paljon tutkittu, ja erilaisia mummo­ ja vaariprojekteja toteutettu.

– Nuoret opettavat vanhaa, vanhat nuorta. Ikäihmiset ovat nyt kiinnostuneita nuorten opeista, mikä liittyy varmaan tietokoneisiin. Vuoropuhelu on tärkeää, sillä ikäihmisillä on tietoa, jota on hyvä kertoa nuorille, kiteyttää Salonen.