Taideakatemian YAMK-koulutukset rohkaisevat yhteisölliseen työskentelyyn
Uudet Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian YAMK-koulutukset tarjoavat työkaluja lähitulevaisuuden kulttuurikentällä työskentelyyn. Sekä luovan tuottajan että soveltavan taiteen koulutuksissa syvennetään luovaa osaamista ja kehitetään vuorovaikutustaitoja. Työ on yhä yhteisöllisempää, ja tällaista osaamista tarvitaan.
Teksti ja kuva: Sanna Lindén
(Kuva Siiri Ervastin ohjaaman Ofelia opettelee uimaan -esityksen harjoituksista. Kuvassa Taideakatemian opiskelijat Loviisa Grubert, Mirja Hanikka ja Tarleena Laaksonen.)
– Molempien koulutuksien ydinajatuksena on moniammatillisen tiimin kanssa sujuva luova työskentely. Työelämässä pitää soveltaa ja jalostaa omaa osaamistaan sekä toimia alan kehittäjänä, kertoo koulutuksista vastaava KT-päällikkö Liisa-Maria Lilja-Viherlampi Turun ammattikorkeakoulusta.
Syksyllä aloittavat ryhmät tekevät yhteistyötä myös toistensa kanssa opiskelujen aikana. Valmistuttuaan opiskelijat voivat työskennellä monialaisen osaamisen vetäjinä ja koordinoijina, mahdollisesti myös yhteisissä projekteissa.
– Tuemme opiskelijoiden verkostoitumista ja luovien yhteisöjen muodostumista, sillä moniammatillisissa tiimeissä on Suomen kilpailukyvyn tulevaisuus, kertoo Lilja-Viherlampi innostuneena.
Opinnoista puolet, eli 30 opintopistettä, on varattu opinnäytetyölle. Se on työelämälähtöinen kehittämishanke, jota työstetään opintojen alusta alkaen. Opiskelijan ammatti-identiteettiä vahvistetaan esimerkiksi omaelämäkerrallisilla menetelmillä, joiden avulla tarkastellaan omaa ammatillista kehityskaarta. Lisäksi opintoja on mahdollista toteuttaa erilaisissa Taideakatemian hankkeissa.
Luova tuottaja hyppää tarvittaessa lattialle
Luova tuottaja on tuotantonsa johtaja, jolla on taito osallistua myös sisällön kehittämiseen. Usein tuottaja koetaan luovuuden rajoittajana, mikä on budjetissa pysymisen toinen puoli. Taideakatemiasta aikanaan valmistunut ja tammikuussa Ylen television ja Areenan julkaisupäällikkönä aloittanut Risto Kuulasmaa katsoo asioita mahdollisuuksien kautta.
– Ensin on mahdollisuus, ja jos perusasiat ovat kunnossa, tiimit kyllä täydentyvät. Luomistyö on intohimoista ja rohkeaa! Tuottajan tehtävänä on löytää ratkaisut.
Kuulasmaa kannattaa holistista osaamista: on tärkeää, että tuottaja on tehnyt itse kaikkea, mitä tuotannossa tehdään. Työelämän muutoksissa laaja-alainen näkemys ja osaaminen ovat ammattitaidon mittari. Esimerkiksi television puolella tuottaja ei ole enää vain tuottaja, vaan myös käsikirjoittaja tai tarvittaessa vaikka kameran toisella puolella.
– Näissä hommissa pitää olla valmis hyppäämään välillä itsekin lattialle, naurahtaa Kuulasmaa.
Kuulasmaan mielestä käytännön tekemisen mahdollisuudet ovat opiskelussa tärkeintä. Taideakatemiassa opiskellessaan hän loi ensimmäisen laajan kontaktiverkostonsa muista kulttuurialan opiskelijoista. Nämä ihmiset ovat edelleen yhteistyökuvioissa mukana.
Muun muassa Docventuresin ja Duudsonit tuli taloon -sarjan tuottanut Kuulasmaa antaa hyvän vinkin alaa opiskeleville: pohdi, mitä kerran tehty työ voisi olla kolmen vuoden päästä. Projekteissa kannattaa aina ajatella niin, että niistä voisi syntyä jatkumo.
– Tärkeintä on kokeilla. Koulu muodostaa puitteet kokeilla rohkeasti, tietää Kuulasmaa.
Kuvataiteilijan puhuttava samaa kieltä LVI-suunnittelijan kanssa
Syksyllä alkava ensimmäinen soveltavan taiteen koulutus on tarkoitettu kuvataiteilijoille. Heidän ammatissaan työskennellään paljon yksin, minkä vuoksi luovuuden käyttö yhteistyöhankkeissa on keskeistä tässä koulutuksessa. Luovuuttaan taitavasti soveltava kuvataiteilija osaa hyödyntää yhteisöllisissä projekteissa omaa taiteellista osaamistaan.
Taiteilijan asiantuntijuudelle onkin kysyntää monenlaisissa projekteissa aina työpajoista sairaaloiden rakentamiseen. Erityisasiantuntija Henri Terho Taiteen edistämiskeskuksesta tuntee julkisten taidehankkeiden haasteet, myös tekijän näkökulmasta.
– Isoissa taidehankkeissa taiteilija on osa moniammatillista tiimiä, jossa hyvillä vuorovaikutustaidoilla on todella merkitystä. Arkkitehtien ja LVI-suunnittelijoiden kanssa on osattava puhua samaa kieltä, kuvailee Terho.
Soveltavan taiteen koulutuksen kautta taiteilija kehittää yhteistyötaitojaan muiden alojen toimintatapoihin tutustumalla. Taideakatemian tähtäimessä siintää kuvataiteilijan tasavertainen asiantuntijajäsenyys projekteissa ja tiimeissä, mikä mahdollistaisi heille myös uudenlaisia ansaintamahdollisuuksia. Työskentelytapojen muutokset tarkoittavat oman työn johtamisen onnistumista.
– Kuvataiteilijan on pidettävä kiinni omasta ammattilaisuudestaan ja osattava hallita omia projektejaan. Työn ydin on taiteilijan asiantuntijuus, mutta käytännössä hänen on toimittava myös esimerkiksi projektipäällikkönä, mikäli hänellä on omia alihankkijoita, täsmentää Terho.
Hakuaika on pian käsillä
Haku ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin alkaa maaliskuussa. Kumpaankin koulutukseen otetaan kymmenen opiskelijaa, joilla on vähintään alempi korkeakoulututkinto ja kolmen vuoden työkokemus alalta. Työkokemukseksi käy myös näyttö taiteellisesta työskentelystä.
Hakuprosessi sisältää ennakkotehtävän, valintakokeen ja haastattelun. Koulutuksista valmistuneet voivat käyttää aiemman tutkintonimikkeensä perässä merkintää (ylempi AMK).
Taideakatemian koulutukset ovat ainutlaatuisia, sillä vastaavalla sisällöllä olevia koulutuksia ei Suomessa tällä hetkellä ole tarjolla.