Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 9.3.2016
Noora Hirvosen taideteoksia näyttelystä Minä, sinua

”Hauska tutustua, riisuisitko vaatteesi?”

Köysiratagalleriassa avautuu 15.3. näyttely vuorovaikutuksesta ja myötätunnosta taiteellisessa työnkulussa. Minä, sinua on Turun AMK:n Taideakatemian kuvataiteen koulutuksesta valmistuvan Noora Hirvosen taiteellinen opinnäytetyö. Alastonmalleista maalatut kuvat kertovat intiimissä tilassa tapahtuneista kohtaamisista.

Teksti: Aleksi Ristimäki
Kuva: Noora Hirvosen taideteoksia näyttelystä Minä, sinua

Alastomuus on pitkään koettu hyvin luonnolliseksi osaksi suomalaista kulttuuria, mutta monelle nykynuorelle siitä on tullut tabu. Alastomuus on arka asia myös muslimimaista tuleville maahanmuuttajille.

  – Teoksillani haluan näyttää, että ihmistä voi katsoa empaattisesti ja rakastavasti ilman mitään taka-ajatuksia. Se, ettei toiseen kohdistuisi mitään vaatimuksia, kuten vaatimusta näyttää seksikkäältä, lähentäisi mielestäni ihmisiä, kertoo Noora Hirvonen.

Näyttely on dokumentaatio empaattisesta prosessista, jossa taiteilijan ja mallin näkökulmien kohtaaminen sekä kohtaamattomuus näyttäytyvät lopulta kuvina. Katsojalle teos avautuu taiteilijan luomina vesivärimaalauksina ja mallien nauhoitettuina sanoina.

Taide opettaa vuorovaikutusta

Minä, sinua käsittelee pelkoa kohdata toinen ihminen. Aihe on Hirvoselle tuttu omasta elämästä.

  – Minulle työprosessi on ollut vaikeuksien voittamista. Olen sosiaalisesti epävarma ja pelkään kohdata ihmisiä, mutta olen joutunut tässä pakottamaan itseni kohtaamaan ihmisiä tosi tiiviillä tavalla.

  – Uskon, että näyttelyni avulla myös yleisö voi avartaa omaa ihmiskäsitystään, Hirvonen kokee.

Alastomuus korostaa mallin persoonaa

Croquismaalauksen malli vaihtaa asentoaan toiseen kellon soidessa ja taiteilija jäljentää kehon yksityiskohdat paperilleen. Hirvonen tuo henkilökohtaisuutta tähän tavanomaiseen tilanteeseen, sillä mallit eivät alistu visuaalisesti tulkittaviksi objekteiksi, vaan taiteilija ottaa työskentelynsä kautta vastaan mallin persoonan.

  – Haluan, että mallin läsnäolon tunne on voimakkaampi. Vaatteet päällä ollessaan malli voi piiloutua asusteen taakse ja olla poissaoleva. Alastoman mallin kanssa tilanne on niin kummallinen, että se suistaa raiteiltaan normaalin sosiaalisen kanssakäymisen. Alastomuus pakottaa mallin olemaan enemmän oma itsensä.

  – Toivon ihmisten näkevän teoksissani alastomuuden takana olevan persoonan. Siksi kuvat ovatkin epäseksuaalisia, sanoo Hirvonen.