Kansanedustaja tuli taloon
Taideakatemia sai maanantaina mielenkiintoisen vieraan, kun kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta kävi tutustumassa Linnankadun kampukseen. Elorannan kanssa keskusteltiin soveltavan taiteen, erityisesti teatterin tulevaisuudesta. Edustaja toivoo teatteri-ilmaisun ohjaajia muun muassa päiväkoteihin ja kouluihin.
Teksti ja kuvat: Tiina Paananen
− Taidekoulutuksen olisi tärkeää tarjota opiskelijoille myös pedagogisia ja soveltavia työkaluja, jotka avaavat ovia perinteisen taiteilijan työn oheen, Eloranta pohtii.
Tulevaisuudessa koululaisille opetetaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, jotka kirjattu uuteen opetussuunnitelmaan. Soveltavan taiteen ammattilaisille voi löytyä töitä varhaiskasvatuksen piiristä.
− Menetelmiä ei ole vielä paljoakaan kehitetty. Draama ja muut taiteenalat voisivat olla apuna siinä. Suomessa kouluviihtyvyys on huonolla tolalla. Koululaiset toivovat kouluun muun muassa tanssia, teatteria, videoita ja elokuvia. Jos kasvatetaan lapset taiteen pariin, heistä tulee kulttuurinkuluttajia myös aikuisena, Eloranta muotoilee.
Kansanedustajan mielestä taiteilijoita voisi soluttaa laitoksiin esimerkiksi koulu- tai hoiva-avustajiksi. Taiteilijalla olisi mahdollisuus tuoda omaa osaamista osaksi ympäröivän yhteisön arkea.
− Taiteella on aina merkitys sellaisenaan. Taiteella on ilman muuta itseisarvo. Kun maailma on tällainen, niin on tärkeää, että on monipuolisia työllistymisen mahdollisuuksia, Eloranta luonnehtii.
Taideakatemiassa kaikki hyvin
Tällä hetkellä Suomessa vain kaksi oppilaitosta kouluttaa teatteri-ilmaisun ohjaajia, Turun AMK:n Taideakatemia sekä Yrkeshögskolan Novia Pietarsaaressa. Teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutusohjelmat on lakkautettu Helsingin Metropoliassa sekä Kokkolan Centria-ammattikorkeakoulussa. Eloranta on jättänyt lakkautuksista hallitukselle kirjallisen kysymyksen.
− Vaikka Turussa on tilanne hyvä, niin koko Suomen mittakaavassa soveltavaa taidetta ja teatteria voitaisiin nostaa laajemmin esiin. Kun taide on soveltavaa ja siinä on mukana pedagogiikkaa, niin se perustelee taiteen tärkeyttä yhteiskunnalle, myös budjettipolitiikassa, Eloranta sanoo.
Eloranta tutustui kampuskierroksellaan nukketeatteriesityksen valmistamiseen. Taideakatemiassa teatteriopiskelijoita koulutetaan projekteissa, joissa teatteria käytetään työkaluna. Välinearvo ei kuitenkaan sulje pois taiteellista ulottuvuutta.
− Varmasti jokainen taideopiskelija pohtii, että mikä on vakavasti otettavaa taiteellista toimintaa. Itse kokisin, että soveltava teatteri on myös taidetta, täsmentää nukketeatteriopiskelija Elena Rekola.
Esittävissä taiteissa musiikkia, sirkusta ja teatteria on tähän mennessä viety kouluihin, vanhainkoteihin sekä maahanmuuttajanuorille. Tulokset ovat olleet positiivisia, mutta rahoituskanavien löytäminen on hankalaa. Hankeraha kukkii hetken ja toiminnalle toivotaan jatkuvuutta. Jos kulttuuriin suunnatut varat korvamerkittäisiin heti alkuvaiheessa, raha ei pääsisi virtaamaan muualle.
− Yhteiskunta tarvitsee taidetta ja luovuutta. Emme pärjää pelkästään sillä, että tehdään teknologisia keksintöjä. Ihmisiä ei pitäisi niinkään kouluttaa tietylle alalle, vaan monitieteisesti. Puhuisin mielelläni hybriditutkinnoista. Taiteen merkitys siinä on tosi tärkeä, että saadaan se luova aspekti sinne mukaan, Eloranta painottaa.
