Toimintaympäristö muuttuu - mistä virtaa urheiluseuroihin?
Urheilu on hyvä arvojen välittäjä. Urheiluseurojen toiminta on pitkään perustunut seuroja ympäröiviin yhteisöihin ja niiden toimintaan. Monet tekijät ovat kuitenkin vaikuttaneet siihen, että urheiluseuroilla on runsaasti haasteita edessään. Turun AMK:n VUPI-hankkeessa etsitään ratkaisuja ja uusia toimintamalleja urheiluseurojen tukemiseksi.
Yhtenä ratkaisuna muuttuneisiin olosuhteisiin nähdään, että urheiluseurojen pitäisi jatkossa olla eri tavalla ihmisten arjessa mukana. Seurojen on laajennettava toimintaansa urheilun ulkopuolelle. Lisäksi tarvitaan palkattua henkilöstöä alustamaan ja organisoimaan tehtäviä.
Teksti: Johanna Stenroos-Vuorio, viestintävastaava
Kuva: VUPI-hanke
Yksi urheiluseuroja kohdannut muutos on, että ihmisiä on nykyisin entistä haastavampaa sitouttaa yhteisölliseen toimintaan. Sitouttamista esimerkiksi erilaisiin talkooprojekteihin on heikentänyt kulttuurinen murros ja ennen kaikkea ihmisten yksilöllisten valintojen sekä elämäntapojen korostuminen. Toinen havaittu muutos on, että nykyisin urheilun pyyteettömät tukijat ovat entistä harvemmassa. Tukijat ovat myös muuttuneet, ja nykyisin he odottavat seuroilta vastineeksi muutakin kuin ainoastaan näkyvyyttä.
Edellä mainituista muutoksista johtuen urheilun yhteiskunnallista tehtävää tai median kautta saavutettavaa suuren yleisön kiinnostusta ei enää tulevaisuudessa voidakaan rakentaa yksinomaan vapaaehtoistyön varaan.
Tarvitaan parempaa organisointia, toiminnan ammattimaistamista sekä entistä laajempaa yhteistyötä
Tämän päivän ihmiset eivät useinkaan halua sitoutua pitkäkestoisesti esimerkiksi urheiluseurojen toimintaan. Mm. tämä on johtanut siihen, että urheiluseuralta vaaditaankin entistä parempaa organisointia, jotta ihmisiä yleensä saadaan mukaan toimintaan.
- Varteenotettava ratkaisu on palkata operatiivista henkilöstöä, joka voi keskittyä seuran eri tehtävien organisointiin. Kysymys ei tällöin kuitenkaan ole vapaaehtoistyön korvaamisesta palkkatyöllä, vaan vapaaehtoistyön systemaattisesta kehittämisestä, miettii lehtori Jaakko Haltia Turun AMK:sta.
Turun AMK:ssa on jo pitkään tutkittu urheiluun liittyviä erityispiirteitä, ja VUPI-hankkeen tietoperusta on jo alkuaan vahvaa, perustuen aiemmin Arvoa urheilusta –hankkeessa kerättyyn informaatioon. Nyt on todettu, että urheiluseurojen toimintaympäristö on muuttunut, ja että urheiluseuroilta edellytetään jatkossa entistä ammattitaitoisempaa toimintaa, mikäli ne haluavat pysyä elinvoimaisina:
- Toiminnan ammattimaistamisessa on kuitenkin huomioitava kaupallisuuden mukana tulevat riskit kuten esimerkiksi otteluiden manipulointi jne. Urheiluseurojen toiminnan ammattimaistaminen onkin tehtävä tavalla, joka ei koidu vaaraksi urheilun yhteiskunnalliselle legitimiteetille, miettii Haltia.
Yritysten näkökulmasta urheiluseurojen syvällisempi hyödyntäminen markkinoinnissa kiinnostaa yhä useampia. Ajatukseen liittyy paljon mahdollisuuksia, mutta mahdollisuuksien muuttaminen toimiviksi käytännöiksi ei onnistu nykyisellä osaamispohjalla. Osaaminen on puutteellista sekä urheiluseuroissa että yrityksissä.
- Vertailtaessa vaikkapa kansainvälisesti, on suomalaisten urheiluseurojen yhteistyö yritysten sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä melko kehittymätöntä. Näemme tämän kuitenkin mahdollisuutena, sillä meillä on kansainvälisiä kumppaneita, joiden käytännöistä meidän on mahdollista saada oppia, Haltia kertoo.
Useissa Keski-Euroopan maissa urheiluseurat tekevät paljon yhteistyötä paikallisyhteisöjen (ja julkisen hallinnon) kanssa.
- Keski-Euroopassa seurat ovat ”kiinni ihmisten arjessa” järjestämällä paljon erilaisia aktiviteetteja, jotka eivät liity suoraan tietyn urheilulajin edistämiseen, huomauttaa Haltia.
Urheilu yhdistää ja rakentaa yhteisöllisyyttä
Suomessa on noin 10 000 urheiluseuraa, joilla on ollut koko itsenäisyytemme ajan merkittävä rooli yhteisöllisyyden rakentajana sekä kansalaisten henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitäjänä. Urheilu on pystynyt tuottamaan ymmärrystä erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä edustavien piirien välille. Monet paikka- ja seutukunnat tunnetaankin juuri niiden urheiluseurojen toiminnasta. Urheiluseurojen toiminta on pitkään perustunut lähes täydelliseen vapaaehtoisuuteen.
Kuten edellä on hahmoteltu, on urheiluseuroilla edessään runsaasti haasteita. Samalla kysymys on kuitenkin tekijöistä, jotka heijastuvat laajalti niihin yhteisöihin, joissa urheiluseurat toimivat. Mikäli urheiluseurat menettävät toimintaedellytyksiään, näkyvät seuraukset varmasti myös paikallisyhteisöjen elinvoimaisuuden heikkenemisenä.
- Urheiluseurat eivät kuitenkaan ole haasteen edessä aseettomia, ja huomattavaa on, että niiden mahdollisuudet perustuvat pitkään historiaan. Kullakin seuralla on kiinnekohta vähintään omilla paikkakunnillaan usein yli sukupolvien, pohtii Jaakko Haltia.
Urheiluseuroilla on lisäksi paljon toistaiseksi hyödyntämättömiä mahdollisuuksia myös ympäröivässä yhteiskunnassa. Merkittävin mahdollisuus liittyy kunnille ja valtiolle ammatillistettuun yhteisötyöhön, johon kohdistuu huomattavia taloudellisia säästöpaineita.
- Julkinen rahoitus ei tulevaisuudessa riittäne kattamaan nykyisenkaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Hyvinvointiyhteiskunnan ja alueellisen hyvinvoinnin edistämiseksi myös urheiluseuroilta odotetaan uudenlaisia esiintuloja. Tähän me etsimme keinoja nyt startanneessa hankkeessamme, Haltia toteaa.
Sadattuhannet suomalaiset antavat työpanostaan urheiluseurojen hyväksi. Kun vapaaehtoisuuden arvo muutetaan rahaksi Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen mukaisen tuntihinnan mukaan, saadaan vapaaehtoistyön arvoksi 1,65 miljardia euroa vuodessa.
VUPI-hanke on Turun AMK:n kaksivuotinen hanke, jossa etsitään ratkaisuja ja uusia toimintamalleja urheiluseurojen tukemiseksi. VUPI-hankkeessa tehdään kansainvälistäyhteistyötä Manchesterin yliopiston (Manchester Metropolitan University) ja Utrechtin ammattikorkeakoulun (Utrecht University of Applied Sciences) kanssa. Kv-yhteistyön päämuotona on ideoiden ja konseptin ”maahantuonti” ja lokalisointi Jokivarsikumppaneiden alueelle.
