Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 6.9.2016
YAMK-aloitusseminaari 2016 Lemminkäisenkadulla.

Kulttuuri kärjessä uusien YAMK-opiskelijoiden aloituksessa

Opiskelijat toivotettiin tervetulleeksi maanantaina 5.9. Lemminkäisenkadun kampuksella. Aloitusseminaari vietiin läpi kulttuurivetoisesti, uuden kulttuurihyvinvoinnin yliopettajan Liisa-Maria Lilja-Viherlammen juontamana.

”Eiköhän nyt ole koossa sellainen porukka, jolla saadaan Suomi nousuun”, lohkaisi Turun AMK:n rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila aloituspuheenvuorossaan.

Taatila avasi opiskelijoille tulevaisuuden teknillisen innovaatiokorkeakoulun konseptia ja tavoitteita. Hän painotti, ettei yhteisiin tavoitteisiin päästä ilman kehittyviä opiskelijoita. Tulevaisuuden innovaatioiden kehittäminen on heidän harteillaan.

”Olette päässeet yli ensimmäisen tutkinnon syklistä, mikä tarkoittaa sitä, että viimeistään nyt olette täällä aidosti vapaaehtoisesti. Nyt on aika ottaa vastuu oppimisesta, samalla tavalla kuin olette ottaneet töissäkin tähän asti”, Taatila sanoi.

Taatila kehotti opiskelijoita viemään opit takaisin työelämään mahdollisimman nopeasti. Rehtori myös muistutti opiskelijoita verkostoitumisen tärkeydestä.

”Teidän ryhmässänne on opiskelijoita 19 erilaisesta YAMK-koulutusohjelmasta. On teistä itsestänne kiinni, miten hyödynnätte tätä verkostoa.”

”Tulevaisuuden työssä ei pärjää vanhoilla tavoilla”

Oulun Kaupunginteatterin toimitusjohtaja Maija Palonheimo kertoi opiskelijoille työelämästä omien kokemuksiensa kautta. Palonheimon omakohtaiset tarinat eri aloilta ja eri puolilta Suomea konkretisoivat sen, mitä työnteko on ollut viime vuosien aikana.

”Sain mahdottoman tehtävän kertoa teille, mitä työelämä on tulevaisuudessa. Totuushan on, ettei kukaan voi tietää. Voimme vain aavistella, että se on jotain muuta kuin nyt”, Palonheimo sanoi.

Palonheimo nosti kuitenkin esiin tulevaisuuden työn elementtejä: ajatteleminen, kuunteleminen ja muuttuminen.

”Nämä ovat asioita, joita pystytte oppimaan täällä. Muistakaa, että ilo tekemistä kohtaan on kaiken edellytys.”

Työelämään sukellettiin kulttuurin keinoin

Tanssitaiteilija Kaisa Koulu puhui Palonheimon tapaan työelämästä omiin huomioihinsa nojaten.

”Erilaisissa yhteisöllisissä tanssiprojekteissa olen havainnut sen, että ihmisen kohtaaminen on työn lähtökohta. On löydettävä yhteinen kosketuspinta. Sitä seuraavat läsnäolo ja yhteisen aiheen rajaaminen. Uskon, että nämä asiat toistuvat myös kulttuurialan ulkopuolisessa työssä”, Koulu kertoi.

Soveltavan taiteen YAMK-koulutuksesta valmistuneet Niina Huovinen ja Viliina Koivisto esittelivät uusille opiskelijoille projektiaan, jossa he tutkivat miten näkövammaiset kokevat taidetta. Vinkkinä uudelle ryhmälle he muistuttivat, ettei mikään tieteenala voi kehittyä, jos se toimii erillään muista.

Tilaisuuden lopuksi lehtori Mikko Niskanen esitteli AMK:n ura- ja rekrytointipalveluita, ja koulutuspäällikkö Minna Scheinin ja yliopettaja Taru Penttilä avasivat opiskelijoille innovaatiopedagogiikan käsitettä.