Minne kätilökoulutus on menossa?
Turun ammattikorkeakoulussa juhlittiin 200-vuotista koulutusta Ruiskadun kampuksella 1.11.2016. Kätilökoulutuksen ja -ammatin historia ja tulevaisuus nousi esiin puheissa. Sosiaali- ja terveysministeriön Marjukka Vallimies-Patomäki esitti näkökulmia, miten sote-uudistus vaikuttaa kätilön työhön.
Kätilön ammatti 1800-luvulla oli poikkeuksellinen. Ammatti on säilynyt tähän päivään, mutta koulutus ja työn sisältö on muuttunut.
Itsekin uransa kätilönä aloittanut, nykyään sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Marjukka Vallimies-Patomäki arveli, että sote-uudistuksen myötä synnytyssairaaloiden määrä tulee vähenemään edelleen.
– Harvaan asutuilla alueilla äitiyspoliklinikkapalveluiden saatavuus heikkenee. Erityistarpeet kasvavat, kun iäkkäämpiin riskiryhmiin kuuluvien ja monipuolistuvan etnisen taustan omaavien äitien määrä lisääntyy. Tällöin tarvitaan erikoisosaamista, jota kätilöillä on, Vallimies-Patomäki toteaa.
Vallimies-Patomäki esitti myös ehdotuksen, jonka mukaan kätilökoulutus olisi ylempään AMK-tutkintoon johtava. Opintojen laajuus olisi 120 opintopistettä.
– Kätilöllä olisi käytännön ja teoreettinen osaaminen, jonka tietoperusta olisi monitieteinen, Vallimies-Patomäki kertoo.
Globaali tasa-arvoisuus tavoitteena
Rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila mainitsi kätilökoulutuksen 200-vuotisjuhlan olevan historiallinen hetki, johon harvemmin pääsee osallistumaan. Hän nosti puheessaan esiin globaalissa maailmassa vallitsevan erilaisuuden äitiyshuollossa, kun täällä Suomessa olemme hyvässä asemassa.
– Iso kysymys on, miten saamme heikommassa asemassa oleville taattua hyvän raskauden ja synnytyksen, ja lapsille hyvän lapsuuden, Taatila pohtii.
Kätilökoulutuksen rakenteellinen uudistus odottaa päätöstä
Koulutus- ja tutkimuspäällikkö Pia Ahonen kertoi kätilökoulutuksen rakenteen, sisällön ja koulutuksen pituuden eri vaiheista.
– Koulutus on aina ollut vahvasti sidottu yhteiskunnalliseen kehitykseen kehittyen viisaista vaimoista digiaikaan, Ahonen mainitsee. Nyt hän odottaa uuden uudistuksen päätöstä.
– Toivoisin, että ehtisin oman työurani aikana suunnitella vielä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kätilökoulutusta, Ahonen myhäilee.
Ahonen kertoi myös kätilökoulutuksen pohjalta nousseista uravaihtoehdoista. Hän mainitsi, että siltä pohjalta on voinut suuntautua erilaisiin uramalleihin muun muassa jatkamalla ylempään korkeakoulututkintoon ja tohtoriopintoihin.