Potilaita ei saa kadota virtuaaliharjoituksessakaan
Turun AMK:n ensihoidon koulutusohjelman opiskelijat pääsevät virtuaalisessa suuronnettomuusharjoituksessa kokemaan, mitä kaikkea oikean onnettomuuden hallinta vaatii eri viranomaisilta. Yhteistyö ja kommunikointi ovat ensiarvoisen tärkeää.
Teksti ja kuvat: Mikko Salminen, Turun AMK:n viestintäharjoittelija
Helsinki-Vantaalla on tapahtunut lento-onnettomuus ja virtuaaliset kärsivät potilaat tulisi luokitella vammojen vakavuuden mukaan. Kaikki lennolla olleet pitää löytää ja saattaa hoitoketjussa eteenpäin. Valmistumisen kynnyksellä oleva Turun AMK:n ensihoidon opiskelija Tuomo Rinkinen johtaa nuorempia opiskelijoita Kuopion pelastuslaitoksen koordinoimassa yhteisharjoituksessa.
– Tässä harjoituksessa ei ole tarkoitus keskittyä potilaiden hoitoon, vaan pääasia on ettei potilaita kadoteta. Täällä opitaan hyvin, miten ensihoidon ja muidenkin viranomaisten hierarkiset järjestelmät toimivat tällaisessa kriisitilanteessa, kertoo Rinkinen.
Aboa Maren uusissa hulppeissa tiloissa järjestetyn harjoituksen tärkeimpiä tavoitteita opiskelijoille onkin viranomaisverkon eli VIRVEn hallitseminen.
– Oppilaitoksena, josta ihmiset valmistuvat viranomaistyöhön, meidän on varmistettava, että opiskelijat osaavat käyttää VIRVE-verkkoa ja siinä käytettäviä VIRVE-puhelimia. Samalla kun harjoitukseen osallistuu myös esimerkiksi pelastuslaitoksen edustajia opitaan oman sektorin johtamisjärjestelmien lisäksi naapurisektorin vastaavat toimintatavat, toteaa ensihoidon koulutusohjelman päätoiminen tuntiopettaja Lasse Putko.
Harjoitukset testaavat myös jaksamista
Suuronnettomuus- ja kriisinhallintaharjoituksia järjestetään Turun AMK:n ensihoidon koulutusohjelmassa pari kertaa vuodessa. Harjoituksissa eri opiskeluvaiheessa olevat opiskelijat toimivat koulutusvaiheensa mukaisissa rooleissa. Vanhemmat – juuri valmistumassa olevat opiskelijat toimivat nuoremmille ”mentoreina” ja hankkivat samalla arvokasta johtamiskokemusta. Neljän vuoden opintojen aikana jokainen opiskelija osallistuu kahdesta kolmeen harjoitukseen.
– Joka kerta opiskelija nousee näissä harjoituksissa askeleen ylemmäs vaativampiin tehtäviin. Haastavinta opiskelijoille näissä harjoituksissa on se, kun näitä kriisitilanteita tulee niin harvoin. Tilanteisiin on kyettävä reagoimaan oikeaoppisesti ja tehokkaasti. Tilanteen vieraus ja raskaat, parhaimmillaan 12-tuntiset, harjoitukset koettelevat opiskelijoiden keskittymiskykyä, havainnoi Putko.
Simulaatiot opettavat koskettamaan ihmistä
Simulointi ja yhteisharjoitukset eivät ole ensihoidon puolella mikään uusi asia. Turun ammattikorkeakoulussa ensihoidon opiskelijat simuloivat hoitotilanteita jatkuvasti. Simuloinneilla ja epätavallisia kriisitilanneharjoituksilla opiskelija pääsee testaamaan osaamistaan käytännössä.
– Meillä ensihoidon koulutusohjelmassa opettajat tykkäävät hirveästi simulaatiosta. Se tuo ihan eri rutiinia, kun tiettyä asiaa harjoitellaan esimerkiksi oikean ihmisen kanssa. Siinä pääsee pienin askelin eteenpäin, sillä ihmisen koskeminenkin voi olla joillekin aluksi hankalaa, paljastaa Turun AMK:n yhteistyökumppani 9lives:lla vuoden verran työskennellyt Rinkinen.
Kalliit ulkoilmaharjoitukset harvenevat
Harjoitukseen osallistui nuoriso-opiskelijoiden lisäksi Turun AMK:ssa täydennyskoulutusta hankkivia jo työelämässä olevia ammattilaisia. Opiskelijat saivatkin kokeneilta ammattilaisilta esimerkkiä ja täydennyskouluttautujat kokemusta harvinaisen kriisitilanteen toimintatavoista.
Suuret oikeassa ympäristössä, oikeilla ihmisillä ja potilailla toteutetut suuronnettomuusharjoitukset ovat harvenemassa, mutta eivät kuitenkaan poistumassa.
– Oikeita harjoituksia on pakko pitää. Se on selvää. Harvemmin niitä kuitenkin järjestettäneen. Viime kevään Otto-suuronnettomuusharjoitukseen osallistui esimerkiksi viisi isoa laivaa ja pari helikopteria. Kaikki voivat päätellä kuinka suurista kustannuksista yhden harjoituksen kohdalla puhutaan, lopettaa Putko.
