Sirppujoella etsitään ratkaisuja ilmastonmuutoksen vuoksi yleistyviin tulvaongelmiin
Sirppujoen valuma-alueella Uudessakaupungissa etsitään keinoja jokiveden laadun parantamiseksi ja tulvahaittoihin sopeutumiseksi. Sirppujoen alajuoksulla testataan Suomessa uutta biosuodatusmenetelmää ojavesien puhdistukseen ja ravinteiden kierrätykseen.
Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen -hankkeessa etsitään tulviin sopeutumisen keinoja Sirppujoen alajuoksun peltoalueilla. Hankkeessa selvitetään tulvaongelman laajuus ja laaditaan suositukset tulviin varautumiselle. Hankkeessa pohditaan myös keinoja ilmastonmuutoksen myötä yleistyvien tulvahaittojen vähentämiseksi pitkällä aikavälillä.
Happamista sulfaattimaista aiheutuvia haittoja torjutaan säätösalaojituksella ja ravinnehuuhtoumaan etsitään ratkaisuja uudenlaisesta ojavesien puhdistusmenetelmästä. Hankkeessa perustetaan Sirppujoen alajuoksulla sijaitsevalle peltolohkolle koekenttä, jossa tehdään säätösalaojitus ja rakennetaan uudenlainen biosuodattamo.
– Biosuodattamon avulla testataan, kuinka paljon ojavesien sisältämästä kiintoaineesta, ravinteista ja raskasmetalleista voidaan pidättää biohiilen ja puuhakkeen seoksella. Menetelmä on käytössä Yhdysvalloissa, mutta menetelmän toimivuudesta Suomen olosuhteissa ei vielä ole tietoa, kertoo hankkeen projektipäällikkö Pekka Alho Turun ammattikorkeakoulusta.
Käytännönläheistä yhteistyötä
Hanke järjestää työnäytöksiä, pellonpiennartilaisuuksia sekä koulutus- ja keskustelutilaisuuksia viljelijöille ja muille maatalouden parissa toimiville ammattilaisille. Tapahtumissa kerrotaan uusimmista menetelmistä optimoida pellon vesitaloutta ja kasvukuntoa, vähentää peltojen ravinnehuuhtoumaa ja torjua happamuutta.
Hanketta toteuttavat maakunnalliset ja paikalliset toimijat: Turun ammattikorkeakoulu, ProAgria Länsi-Suomi, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, Tmi Heikki Mustonen, Sirppujoen järjestely-yhtiö, Uussaaren tila/ACF Uussaari Oy ja Uudenkaupungin Vesi.
– Sirppujoen hanke etsii ratkaisuja useisiin maatalouden vesiensuojeluhaasteisiin yhdessä viljelijöiden kanssa. Happamien sulfaattimaiden vesien käsittelyyn on pitkään kaivattu ratkaisuja. Tulevaisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista ajatellen tulva- ja vesiensuojelun tarpeiden yhteensovittaminen taas on erittäin ajankohtainen aihe. Lisäksi biohiilen kokeileminen vesien puhdistamisessa on tärkeä pilotti suomalaisten biohiiltä tuottavien yritysten kannalta, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Sirppujoen vesistö sijaitsee Uudenkaupungin ja Laitilan kuntien alueella. Se laskee vetensä makeavesialtaaseen, jota käytetään raakavesilähteenä Uudessakaupungissa ja lähikunnissa. Etenkin joen alajuoksulla tulvavedet nousevat herkästi pelloille, hankaloittavat viljelyä ja huuhtovat ravinteista peltomaata jokiveteen. Sirppujoen valuma-alue on lisäksi merkittävin happamien sulfaattimaiden esiintymisalue Lounais-Suomessa. Uhkana on ojavesien happamoituminen, mikä voi aiheuttaa raskasmetallien huuhtoutumista ja pahimmillaan kalakuolemia.
Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 199 548 eurolla. Hanke toteuttaa osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Lisäksi hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön -kärkihanketta. Kärkihankkeissa pyritään erityisesti vähentämään ravinteiden ja haitallisten aineiden päästöjä Itämereen, sisävesiin ja pohjavesiin.
