Ensihoitajakoulutus Suomessa 20 vuotta

Ensihoidon valtakunnallinen (AMK) verkosto tekee tiivistä yhteistyötä, mistä osoituksena ovat mm. ensihoidon valtakunnallinen teoriakoe, yhteiset verkkoluennot ja opettajavaihdot. Verkostokokouksia on kaksi kertaa vuodessa.

Nyt järjestämisvuorossa oli Turun AMK ja samalla juhlistettiin ensihoitajakoulutuksen 20 vuoden historiaa Suomessa. Verkoston tapaamisessa olivat mukana edustajat tärkeistä sidosryhmistä Opetus- ja kulttuuriministeriöstä(OKM), Sosiaali- ja terveysministeriöstä(STM) ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä(VSSHP).

– Verkoston ja kansallisen yhteistyön merkitys on erittäin suuri. Tunnelma verkoston tapaamisissa on avoin ja välitön, vaikka keskustelu onkin usein varsin kriittistä ja kantaaottavaa. Tavoite on kuitenkin yhteinen, tuottaa osaavia ensihoitajia työelämään, sanovat lehtorit Jani Paulin ja Lasse Putko.

Ensihoitaja(AMK) tutkintoon johtava koulutus kestää neljä vuotta(240 op). Koulutuksesta valmistuvat saavat sekä ensihoitajan että sairaanhoitajan pätevyyden. Ensihoitajan profession merkitys on erittäin suuri ja sen perusta löytyy mm. Ensihoitoasetuksesta (2017). Työ perustuu itsenäiseen päätöksentekoon kontrolloimattomassa ympäristössä.

Ensihoitotehtäviä toteutuu Suomessa vuosittain n. 900 000. Ensihoito koskettaa joko suoraan tai välillisesti suurta joukkoa ihmisiä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan vaatimukset laadukkaalle ensihoidolle kasvavat koko ajan.

Tapaamisen avasi Turun ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila. Hän totesi arvostavansa verkoston aktiivista työtä koulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä. Myös ensihoidon alaa koskettavat teknologian kehittymisen ja väestön demografisen muutoksen kaltaiset kehityssuunnat. Taatila piti tärkeänä verkoston asiantuntemuksen avulla luotavia ja ylläpidettäviä yhtenäisiä toimintatapoja ja osaamistasoa.

Ministeriöiden edustajat OKM:n Sanna Hirsivaara ja STM:n Markku Saarinen pitivät tärkeänä alan koulutusta ohjaavien ministeriöiden välistä vuoropuhelua ja tiedon jakamista yhdessä Ensihoidon valtakunnallisen (AMK) verkoston kanssa. Mitään konkreettisia suuria muutoksia ensihoitajien koulutukseen ei ole heidän mukaansa valmisteilla. Työllistyminen on tällä hetkellä 100-prosenttista ja lisä- ja muuntokoulutusta tarvitaan.

Kokouksessa käsiteltiin alan koulutuksen kehityssuuntia ja kehittämistarpeita. Ensihoitajien koulutuksen yhteydessä on käyty keskustelua tutkinnon tasosta. Pitäisikö ensihoitajakoulutuksen olla ylempi ammattikorkeakoulututkinto(YAMK)? Ensihoidon opettajat pitivät nykytilannetta hyvänä. Työelämä on tyytyväinen tutkintokoulutuksen tuottamaan osaamiseen ja työntekijöiden liikkuvuus on yhtenäisen osaamistason avulla mahdollista.