Puhdas vesi on elintarviketeollisuuden elinehto
Puhdas vesi voi parhaimmillaan olla suomalaiselle elintarviketeollisuudelle tärkeä kilpai-luetu. ”Suomessa riittää puhdasta vettä” -oletus elää yhä sitkeästi, mutta elintarviketeol-lisuudessa on jo herännyt huoli puhtaan veden riittävyydestä tulevaisuudessa. Ilmas-tonmuutoksen ääri-ilmiöistä kuivuus näkyy jo nyt alhaisina pohjavesipintoina.
Loura-vesiverkosto järjesti syyskuussa yhteistyössä Foodtech Platform Finlandin kanssa Ratkaisuja vesiteknologian haasteisiin -työpajan. Tilaisuus oli keskustelunavaus elintarviketeollisuuden sekä vesialan asiantuntijoiden välillä ja sen tavoitteena oli etsiä ratkaisu-ja elintarviketeollisuuden vesihuollon tulevaisuuden haasteisiin.
FoodTech Platform Finland on Turun yliopiston koordinoima ruokaosaamisen yhteistyöalusta, joka tuo yhteen huippututkimuksen sekä elintarvike- ja teknologia-alojen osaajat.
Loura on lounaisrannikon keskuskaupunkien (Turku, Uusikaupunki, Rauma, Pori) strateginen yhteistoimintamalli, jonka päämääränä on koko lounaisrannikon kilpailukyvyn, hou-kuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen. Loura vesiverkosto on lounaisrannikon alueen tutkimuslaitosten vesialan asiantuntijoiden yhteistyöverkosto.
Puhdas vesi ei ole enää itsestäänselvyys
Puhtaan veden riittävyys ei enää ole itsestäänselvyys. Vielä ei tiedetä miten ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyvät säiden ääriilmiöt kuten tulvat tai kuivuus tulevat näkymään elintarviketuotannossa. Huolta herättävät myös prosessiveden laatuvaihtelut, veden sisältämät mikromuovit, tulevaisuuden uudet kemialliset haitta-aineet ja resis-tentit mikrobit sekä niiden vaikutukset tuotantoon ja vesihuoltoon.
Vesihuollon turvaamiseksi elintarviketeollisuudessa tarvitaan ulkopuolisia tukipalveluita sekä monialaista vesi-, mittaustekniikka- ja kiertotalousosaamista. Elintarviketeollisuuden keräämä prosessi- ja tuotantodataa tulisi hyödyntää aiempaa enemmän vesiteknologiaan ja kiertotalouteen liittyvässä tutkimus- ja kehitystyössä. Elintarviketeollisuudessa kaivataan kuitenkin lisätietoa olemassa olevan datan hyödyntämismahdollisuuksista sekä uu-sista sovelluksista. Digitalisaatiolla onkin laajat mahdollisuudet elintarviketeollisuuden tarkkailussa, raportoinnissa, prosessien optimoinnissa sekä muussa prosessi- ja tuotanto-datan hyödyntämisessä.
Tulevaisuudessa resurssiniukkuus edellyttää myös prosessien sivuvirtojen tehokasta hyödyntämistä. Elintarvikealan prosessien sivuvirtojen talteenotto ja hyödyntäminen voi tuoda myös tuloa ja säästöä yritykselle. Jätevesien esikäsittely alentaa jätevesimaksuja ja prosessiveden kierrätys vähentää raakaveden tarvetta ja siten myös siitä aiheutuvia hankintakuluja. Toisaalta esimerkiksi jäteveden sisältämät ravinteet tai lämpösisältö on hyö-dynnettävissä jossakin toisessa prosessissa.
Vesiteknologiainvestointien lisäämiseksi tarvitaan kuitenkin lisää kannustimia. Esimerkiksi ympäristönäkökohtien huomioiminen julkisten hankintojen kilpailutuksessa ohjaisi sekä kuntia että yrityksiä kohti entistä vastuullisempaa toimintaa. Myös tietoisuutta vesihuollon ja vesiensuojelun merkityksestä elintarviketeollisuudessa tulee lisätä ja nostaa esille erityisesti alan kattojärjestöissä sekä viranomaisyhteistyössä. Monialainen yhteistyö ja tietokanava uudelle tiedolle ovat myös erittäin tervetulleita. Elintarviketeollisuuden vesihuollon ratkaisumalleista voi kotimaisella osaamisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä jalostua myös kokonaan uutta palveluliiketoimintaa.