Varsinais-Suomen hevostilojen lantahuolto hyvällä mallilla
Turun ammattikorkeakoulun HEPO – Hevosenlanta polttoon -hankkeessa selvitettiin varsinaissuomalaisten hevostilojen lannan loppusijoittamisen nykytilaa, eri kuivikemateriaalien käyttöä sekä polttolaitosten kiinnostusta ottaa vastaan hevosen lantaa.
Euroopan unionin maaseudun kehittämisen maaseuturahaston rahoittama hanke perustui kaikkien toimijoiden kuulemiseen. Sen tiimoilta tavoitettiin 76 eri hevostallia Varsinais-Suomesta. Henkilökohtaisissa haastatteluissa selvisi, ettei hevosenlannan loppusijoittaminen ole Varsinais-Suomessa iso ongelma. Loppusijoittaminen peltoon on edullista, ja iso osa lannasta päätyy maanparannukseen, jolloin ravinteet pysyvät kierrossa.
– Melko yleisesti on ollut vallalla käsitys, ettei lantahuolto ole täysin ongelmatonta suurten asutuskeskusten tuntumassa sijaitsevilla talleilla, jotka eivät enää ole suoraan kytköksissä perinteiseen maatalouteen. Selvitys osoitti, ettei ongelma lopulta ole Varsinais-Suomessa kovin suuri, toteaa hankkeen projektipäällikkö Pekka Alho.
Hevostallien lisäksi hankkeessa tavoitettiin 11 polttolaitosta Varsinais-Suomen alueen 14 laitoksesta. Hevosenlannan jatkokäsittelyn näkökulmasta ongelma ovat polttolaitosten mittavat investoinnit, joilla hevosenlanta saataisiin hyödynnettyä.
Investointien lisäksi osassa polttolaitoksista hevostiloilla käytetty kuivike määrittää kiinnostusta ja mahdollisuutta hyödyntää hevosenlantaa. Hevostiloilla käytetään yleisimmin turvepohjaisia kuivikkeita, jotka eivät uusiutumattomuutensa vuoksi kiinnosta biopolttoaineita käyttäviä laitoksia. Hevostilojen siirtyminen puupohjaisiin kuivikkeisiin mahdollistaisi myös lannan paremman hyödyntämisen polttolaitoksissa.
47 prosenttia talleista ei kuitenkaan ole kiinnostunut siirtymään puupohjaisiin kuivikkeisiin, sillä ne ovat kalliimpia ja niiden hitaampi kompostoituminen hankaloittaa lannan hyödyntämistä lannoitteena pelloilla. Vastanneista talleista 20 prosenttia käyttää jo puupohjaisia kuivikkeita ja 33 prosenttia on kiinnostuneita siirtymään niihin.
Tavoitetuista talleista 83 prosenttia oli tyytyväisiä nykyiseen lantahuoltoonsa. Useimmat polttolaitokset eivät erinäisistä syistä pidä hevosenlantaa potentiaalisena polttoaineena laajempaa käyttöä ajatellen. Parhaiten hevosenlanta soveltuisi polttolaitokseen, jossa sen hyödyntämisen edellytykset voitaisiin huomioida jo laitoksen suunnitteluvaiheessa.
Tutustu hankkeen julkaisuun tarkemmin täältä: http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522167514.pdf