Unelmaduuni tuotantotalouden lehtorina – ”Opettajana näkee, miten opiskelijat kehittyvät”

Teksti ja kuva: Siiri Welling

Veli-Matti Suominen aloitti viisitoista vuotta sitten tuotantotalouden insinöörin opintonsa Turun ammattikorkeakoulussa. Tuolloin hänestä olisi tuntunut absurdilta ajatella, että jonain päivänä hän olisi myös töissä opettajana Turun ammattikorkeakoulussa.

Niin kuitenkin kävi. Tammikuussa Suominen aloitti tuotantotalouden lehtorina Turun ammattikorkeakoulussa.

– Tuotantotalouden insinöörikoulutus oli vielä kokeiluvaiheessa silloin, kun itse aloitin opinnot. Nythän tuotantotalouden opinnot ovat jo massiivinen osa Turun AMK:n opetusta, sanoo Suominen. 

Parikymppisenä opiskelijana Suomista kiinnosti erityisesti tuotantotalouden tapa yhdistää bisnestä ja tekniikkaa. Hän valmistuikin tavalliseen tahtiin neljän vuoden opiskelujen jälkeen, ja päätti jatkaa tuotantotalouden opintoja maisteriksi asti Vaasan yliopistossa. Opintojen aikana ja niiden jälkeen hän on ollut kehittämässä tuotannon tehokkuutta lääketeollisuudessa lean-pohjaisesti, luonut uusia prosesseja konepajateollisuudessa ja työskennellyt pk-yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. 

– Tuotantotalouden insinöörin vaihtoehdot työelämässä ovat hyvin laajat. Potentiaalisia työpaikkoja ovat esimerkiksi kehitys- ja johtotehtävät teollisuudessa, myynti ja hankinnat, sekä tietysti yrittäjyys on vaihtoehto.

Kutsumusammattina opettajuus

Suominen ei itse kuitenkaan kokenut vetoa jäädä luomaan uraa kehitys- ja johtotehtävissä. Sen sijaan hänen oma sydämensä alkoi sykkiä opettajuudelle. Hän aloitti verkkomuotoiset opettajan pedagogiset opinnot Hämeen ammattikorkeakoulussa juuri ennen koronapandemian puhkeamista. 

– Muutin opintojen alkaessa hetkeksi Meksikoon. Ajattelin, että jos vaihtoehdot ovat opiskella Suomessa räntäsateessa tai Meksikossa auringon alla, niin kyllä se Meksiko sitten voitti, nauraa Suominen. 

Alun perin Suomisen piti olla toisella puolella maapalloa vain talven yli. Pandemia vaikeutti lentämistä takaisin Suomeen: Lentoja peruttiin ja majoituspaikkoja oli kiinni. Suominen pääsi kuitenkin turvallisesti takaisin Suomeen. 

Kun Turun ammattikorkeakoulu sitten viime vuonna ilmoitti avoinna olevan opettajan paikan, päätti Suominen toimia heti. 

– Luulen, että opettaminen on kutsumusammatti. Varsinkin nyt, kun pääsee lähiopetukseen ja pystyy olemaan tekemisissä erilaisten opiskelijoiden kanssa. Silloin näkee, miten opiskelijat kehittyvät, se on palkitsevaa.

Kehittyminen motivoi

Suominen on opintojensa aikana tutustunut useaan eri korkeakouluun ja nähnyt paljon sekä opettajana että opiskelijana. Hänen mielestään opettajan rooli on muuttumassa vähitellen siihen rooliin, jossa korkeakouluopettaja ohjaa opiskelijaa oppimaan. Hän ei koe olevansa luennoitsija, vaikka siihen englanninkielinen titteli, lecturer, viittaakin. 

– Haluan itse aktivoida opiskelijoita ja käytän paljon tiimityöskentelyä. Haluan, että opiskelijat ajattelevat ja näkevät kokonaiskuvan, sillä siitä tuotantotaloudessa on kyse. Pyrin lisäksi tuomaan opetuksessani esille käytännönläheisiä työelämän esimerkkejä. 

Turun ammattikorkeakoulun vahvuuksina Suominen pitää erityisesti monipuolisuutta. Fasiliteetit ovat kunnossa. 

– Vaikka olen itse opettanut Turun ammattikorkeakoulussa vasta vähän aikaa, olen nauttinut tästä ajasta. Varmasti samanlainen fiilis tulee olemaan vielä jatkossakin, sanoo Suominen.