Harhaileeko katse? Silmän liikkeitä tutkimalla voidaan kehittää autojen hallintalaitteiden käytettävyyttä

Teksti ja kuvat: Martti Komulainen

Silmänliikedetektorilasit päähän ja ensin laitteen kalibrointi. Sitten uudenkarheaan Toyotaan asettuminen ja autoradion äänen voimakkuuden säätäminen, ja koe on ohi.
 
Simppeliltä vaikuttava toimenpide, mutta siinäkin saatiin hajontaa kun joukko Turun AMK:n liiketoiminnan opiskelijoita testasi katseen seurantalaitteiston (Eye Tracking) toimintaa Kupittaan kampuksella.

– Auton hallintalaitteiden kohdalla kyse on myös ja ennen kaikkea turvallisuudesta. Radion tai muiden laitteiden käyttäminen pitäisi olla hyvin intuitiivista niin ettei ajamisen turvallisuus vaarannu. Siihen katseen kohdistumisen seuranta ja koehenkilöiden jakaantuminen tottuneisiin ja tottumattomampiin käyttäjiin tuo lisävalaistusta, kuvailee lehtori Paula Savolainen.

Silmänliikkeiden tutkiminen auttaa palvelujen ja käyttöliittymien suunnittelussa

Silmänliikkeiden havainnointia on käytetty jo jonkun aikaa tietokonesovellusten käytettävyyden tutkimuksessa ja onpa myymäläkäyttäytymistäkin selvitetty. Mihin katse milloinkin kohdistuu voi kirkastaa mikä palvelussa, tuotteiden sijoittelussa myymälätilassa tai sovelluksen - tai vaikka auton - käyttöliittymässä toimii ja mikä ei.

Menetelmä käsittää katseen suuntaa, kestoa ja siirtymistä pisteestä toiseen rekisteröivät erikoislasit sekä analyysiohjelmiston. Tuloksista on nähtävissä kuinka helppoa tai vaikeaa on jonkin tehtävän suorittaminen, kuten kuinka kauan pitää etsiä tarvittavaa säädintä tai tarvittavaa informaatiota. Mitä helpommin tarvittava informaatio tai tarvittava säädin löytyy, niin sitä parempaa on todellinen käytettävyys.

– Koehenkilöinä olleet opiskelijat olivat innoissaan. He opiskelevat tutkimusmenetelmiä ja nyt oli mahdollisuus päästä mukaan todelliseen koetilanteeseen, josta saada käytännön oppia. Heidän mukaansa tuotteita ja palveluja pitäisi kehittää juuri tällä tavalla. Tuotteita ja palveluja tulisi tuoda markkinoille toimivampina, helppokäyttöisempinä – ja kuten autojen tapauksessa – mahdollisesti myös turvallisempina, summaa Savolainen koetilanteen tunnelmia.