Turun korkeakoulujen TRUEnet-verkosto näkyy EU:ssa

Turun alueen korkeakoulujen TRUEnet-verkosto (Turku Region University EU network) perustettiin vuoden 2021 alussa Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian rehtoreiden aloitteesta. Verkoston taustalla on tarve vahvistaa Turun alueen korkeakoulujen EU-edunvalvontaa ja -yhteistyötä, lisätä korkeakoulujen saamaa rahoitusta ja näkyvyyttä EU:ssa, sekä pyrkiä mahdollistamaan aiempaa isompia ja vaikuttavampia hankkeita.

Verkoston päätavoitteena on luoda korkeakoulujen kesken yhteinen tahtotila EU-vaikuttamiseen, saada EU-asiat integroitua korkeakoulujen arkeen ja muuttaa henkilöstön käsitystä siitä, että vaikuttaminen olisi vain johdon tehtävä. Toiveena on, että EU-asioiden ymmärrystä saataisiin nostettua niin organisaatioiden sisällä kuin välillä.

Erityisesti verkosto pyrkii saamaan hankerahoitusta Horizon Europe -rahoitusohjelmasta. Kyseessä on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin keskeinen rahoitusohjelma vuosille 2021–2027. Se torjuu ilmastonmuutosta, auttaa saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja tukee EU:n kilpailukykyä ja kasvua.

–Toiminnallamme vahvistamme korkeakoulujen sisäistä kyvykkyyttä ja etsimme mahdollisia yhdessä tavoiteltavia ja edistettäviä asioita EU:ssa ja paikallisesti Turun alueella. Verkosto toimii Turun korkeakoulujen yhteisenä EU-asioiden työnyrkkinä ja yhtenä tärkeimpänä tavoitteenamme onkin nostaa EU-tietoisuuttaa tutkijoille ja asiantuntijoille, kertoo kansainvälisten suhteiden päällikkö Anniina Jaako verkoston tärkeydestä.

Vaikuttaminen kaiken tekemisen keskiössä

Viimeisin esimerkki TRUEnet-verkoston toiminnasta on 6.11.2023 järjestetty VAIKUTA! -tapahtuma Turun ammattikorkeakoululla. Verkosto järjestää tämän tyyppisen tapahtuman kerran vuodessa. Tänä vuonna, nimensä mukaisesti, tapahtuman aikana kuultiin puheenvuoroja korkeakoulujen asiantuntijoiden omasta vaikuttamistyöstä EU:ssa, kuten myös Anniina Jaakon puheenvuoro TRUEnetin läsnäolosta Brysselissä.

Tilaisuuden avasi Turun AMK:n rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila. Hän toi puheessaan ilmi verkoston tärkeyttä toteamalla, että kaikki Turun korkeakoulut ovat yksinään pieniä Euroopan tasolla, mutta yhdessä osaamisessa ja tekemisessä on voimaa.

Toisessa puheenvuorossa Jaako kertoi, miten verkosto on konkreettisesti näkynyt Brysselissä kuluneen vuoden aikana ja mitä suunnitelmia ensi vuodelle on jo tehty. Näkyvyyden lisäämiseksi verkosto on viidesti kuluneen vuoden aikana vieraillut eri kokoonpanoilla Brysselissä. Vierailujen avulla on kasvatettu kapasiteettia ymmärtää mitä vaikutustyö käytännössä on ja vakiinnutettu Turun korkeakoulujen läsnäoloa. Jokaisella vierailulla Turun korkeakoulujen välinen yhteistyö on huomattu ja sitä on kehuttu.

Jaakon mukaan, ensi vuonna tarkoituksena on jatkaa yhteistyötä erityisesti niiden komissioiden kanssa, joihin on luotu yhteistyösuhteita ja osallistua aktiivisesti Brysselissä toimiviin muihin verkostoihin. Tarkoituksena on ainakin tehdä neljä temaattista dekaanivierailua, sekä järjestää kolmet virtuaalikahvit Suomen mepeille.

Onnistuminen vaatii yhteistyötä

Lähes kaikki puhujista kertoivat siitä, kuinka verkostoitumisella ja sitä kautta vaikuttamisella on suuri merkitys heidän EU-hankkeissaan tekemässään työssä. Turun AMK:n yliopettaja Virpi Sulosaaren puheenvuoron aikana nousee keskustelua siitä, että näkyvyyteen on panostettava ja pelkkä online-näkyvyys ei riitä, sillä monet vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat epävirallisissa tilanteissa. Tämän vuoksi EU-näkyvyyden ylläpitäminen vaatii aktiivisuutta ja paikan päällä Brysselissä olemista. Samaa mieltä on Turun AMK:ssa johtavana yliopettajana toimiva Jarkko Paavola, joka kertoo usein itse käyvänsä kokouksissa paikan päällä Brysselissä.

Åbo Akademin professori John Eriksson tunnistaa ilmiön, mutta painottaa myös tutkijoiden ja asiantuntijoiden osaamisen tärkeyttä, johon vaikuttamisen voi pohjata. Hän pitää yhteistyötä erityisesti yritysten kanssa tärkeänä. Myös Turun AMK:n koulutus- ja tutkimuspäällikkö Mika Lohtanderin puhuu yhteistyön puolesta. Hänen mukaansa kaikki verkostossa mukana olevat korkeakoulut ovat esimerkiksi tekniikan alalla profiloituneet hieman eri tavalla. Kun nämä osaamiset yhdistetään, saadaan hyvät edellytykset toimimiseen ja vaikuttamiseen EU:ssa.

Turun yliopiston professori Niina Käyhkö toi ilmi sen, että kaikki työ EU:ssa ei pohjaa hankkeisiin, joissa samaa rahoitusta hakevat useat tahot ympäri mannerta. Uusia työmahdollisuuksia voi aueta myös verkostojen kautta.