Weldest-hanke tarjoaa uusia eväitä Hyvinvointialan kehittämiseen
Turun ammattikorkeakoulun vetämä kansainvälinen hyvinvointimatkailukohteiden kehittämishanke WelDest on päättynyt ja tulokset ovat nyt niin yritysten, matkailukohteiden johtamisesta vastaavien organisaatioiden kuin alan opetus- ja kehittämistehtävissä toimivienkin hyödynnettävissä.
Hankkeen tuloksena on syntynyt mm:
- käsikirja Developing a Competitive Health and Well-being Destination
- opettajaohjeistus käsikirjan käyttöön korkeakouluopetuksessa sekä täydennyskoulutuksessa
- itsearviointi- ja kehittämistyökalu hyvinvointimatkailukohteille
- tietoa suomalaisten terveys- ja hyvinvointimatkailijoiden matkakohteen valintakriteereistä, tarpeista sekä asiakastyytyväisyydestä
- kartoitus suomalaisista terveyttä ja hyvinvointia edistävistä matkailukohteista.
- Käsikirja hyvinvointimatkailukohteen johtamisesta ja kehittämisestä
Teksti: Telle Tuominen ja Susanna Saari
Sähköisessä muodossa oleva käsikirja Developing a Competitive Health and Well-being Destination on Turun AMK:n LOKI-palvelusta maksutta ladattavissa oleva rautaisannos uusinta tutkimustietoa liittyen hyvinvointimatkailun trendeihin, hyvinvointimatkailijoiden profiileihin, asiakkaiden arvostamiin palveluihin, infrastruktuuriin sekä kohteen muihin vetovoimatekijöihin. Kirja avaa myös matkailukohteen johtamisesta vastaavan organisaation tehtäväkenttää, kohteen yksityisten ja julkisten toimijoiden verkostoitumisen merkitystä sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävän matkailun keskeisiä konsepteja. Teoksesta löytyy myös kosolti tietoa matkailukohteen strategiatyöstä, sen linkittämisestä ylemmän tason suunnitelmiin, kohdebrändin johtamisesta sekä laadun kehittämisestä.
Käytännönläheisyyttä kirja tarjoaa peräti 20 case-esimerkillä hyvinvointimatkailukohteiden kehittämisestä, konsepteista ja parhaista käytänteistä ympäri maailmaa, mukaan lukien Naantali, Härmä ja Ruka. Opettajia ajatellen käsikirjasta on linkki ohjeistukseen, josta opettaja saa tietoa käsikirjan kunkin kappaleen osaamistavoitteista sekä esimerkkejä lähiopetuksen keskustelutehtävistä sekä kirjallisista tehtävistä. Viimeksi mainituissa painopiste on tietoperustan soveltamisessa käytäntöön valituissa potentiaalisissa/olemassa olevissa hyvinvointimatkailukohteissa.
Kirjaan liittyy myös itsearviointi- ja kehittämistyökalu, jonka avulla potentiaalinen terveys- ja hyvinvointimatkailukohde voi arvioida omaa toimintaympäristöään, palvelutarjontaansa, heikkouksiaan ja vahvuuksiaan sekä kehittämistarpeitaan. Työkalu sopii mainiosti tukemaan esimerkiksi matkailukohteen strategiatyötä sekä toimijoiden verkostoitumista. Opettajien/kouluttajien ohjeistuksesta löytyy myös esimerkki siitä, miten itsearviointi- ja kehittämistyökalua voidaan käyttää matkailukohteessa kehittämistyöpajassa.
Kuva hyvinvointimatkailijoista tarkentui
WelDest-hankkeen kyselyyn vastasi kesällä 2013 kaikkiaan 2177 suomalaisten kylpylöiden tai kuntoutuslaitosten postituslistoilla olevaa henkilöä. Vastaajiksi pyydettiin henkilöitä, jotka olivat vierailleet vähintään kahden vuorokauden ajan jossakin hyvinvointimatkailukohteessa viimeisen kahden vuoden aikana ja käyttäneet siellä hoitopalveluita. Useimmissa kyselyn kysymyksissä vastaajaa pyydettiin vastaamaan liittyen viimekertaiseen hyvinvointimatkaansa. Idea hyvinvointimatkailukohteen valintaan kumpusi tutkimuksen mukaan useimmiten aiemmasta positiivisesta kokemuksesta. Lähes kolmannes vastaajista oli tyytyväisenä aiempaan vierailuunsa päätynyt uudelleen samaan paikkaan. Seuraavina matkustuskipinän synnyttäjinä tulivat tärkeysjärjestyksessä Internet, sanoma- ja aikakausilehdet sekä tutun suositus.
Kohdetta valittaessa eniten vaa’assa painoivat kohteen sopiva hintataso, tarpeita vastaava majoitustarjonta, mahdollisuus tehdä jotain terveytensä eteen sekä kohteen luonnonkauneus. Tiedusteltaessa tarkemmin, mitä vastaajat tarkoittivat mahdollisuudella tehdä jotain terveytensä eteen, oli kaksi kolmasosaa vastaajista kiinnittänyt huomionsa yleisesti kohteen tarjoamiin rentoutumismahdollisuuksiin. Erityisesti ulkoliikunta- mutta myös sisäliikuntamahdollisuudet, hemmottelevat kylpylähoidot sekä mahdollisuus nauttia luonnonympäristöstä ja maisemista kiinnostivat seuraavaksi eniten terveyttä edistävinä tekijöinä.
Kun kysyttiin yleisesti, mitä tarpeita vastaajalla tavallisesti on, kun hän valitsee terveyttä ja hyvinvointia edistävän matkan, toistuivat halu paeta arkipäivän paineita sekä tarve parantaa henkistä hyvinvointia yli puolessa vastauksista. Halu viettää yhteistä aikaa perheen tai ystävien kanssa sekä tarve parantaa fyysistä kuntoa ilmeni lähes puolella vastaajista. Kysymykseen palvelutarjonnasta yli puolet vastaajista arvosti eniten sauna- ja allastarjontaa, kolmannes ulkoaktiviteetteja ja seuraavina tulivat terveellinen ruoka, kauneus- ja hemmotteluhoidot sekä kuntouttavat hoidot.
Samoilla kysymyksillä neljässä muussa hankemaassa tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat, että rentoutuminen nähdään muuallakin keskeiseksi tavaksi edistää terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvointimatkakohdetta valittaessa muiden maiden tuloksissa ykkösvaikuttimeksi nousi tuttavien suositus. Hintataso tai sauna- ja allastarjonta eivät merkitse muissa maissa aivan yhtä paljon kuin Suomessa, vaan ennen kaikkea hoitotarjonta.
Luonto, maisema ja ulkoaktiviteetit olivat tärkeitä suomalaisillekin vastaajille, mutta niiden arvostus on vielä korkeammalla muissa, tiheämmin asutuissa maissa. Myös paikallisen luonnon resursseihin, kuten mutaan, mineraalilähteisiin, yrtteihin jne. perustuvat hoidot ovat muualla Suomea enemmän arvossaan.
Matkailijan on työlästä löytää Suomesta hyvinvointia ja terveyttä edistävä kohde
Hankkeen aikana etsittiin hyvinvointimatkailukohteita ”asiakkaan silmin” eli käytiin läpi kaikki matkailukohteet Hangosta Utsjoelle niiden nettisivustojen pohjalta. Kriteereinä käytettiin asiakkaiden näkemyksiä hyvinvointia ja terveyttä edistävästä kohteesta, eli WelDestin kuluttajakyselyn tuloksia siitä, mitä matkailija odottaa hyvinvointimatkailukohteelta.
Kriteerien mukaan matkailukohteesta piti löytyä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä hoitoja sekä tiloja ja infrastruktuuria, kuten saunoja, uima-altaita ja liikuntaan houkuttelevia suorituspaikkoja. Kriteerinä oli myös luonnon läheisyys sekä ravintola- ja hotellipalvelujen löytyminen. Matkailukohteen mittapuuna oli myös se, että toimijoita pitää olla useampia eli yhtä yritystä ei katsottu matkailukohteeksi.
Matkailukohteen johtamisesta vastaava jonkinlainen organisaatio oli myös vaatimuksena, samoin se, että kohdetta myös markkinoidaan hyvinvointimatkailukohteena. Käytettyjen kriteerien perusteella todettiin, että ainakin Levi, Ylläs, Vuokatti, Kuopio-Tahkon alue, Mikkeli, Lappeenrannan ja Imatran seutu, Heinola sekä Naantali täyttävät hyvinvointia ja terveyttä edistävän matkailukohteen vaatimukset.
Lisäksi tunnistettiin useampia rajatapauksia, eli kohteita, jotka palvelutarjontansa ja luonnonympäristönsä perusteella sopivat hyvinvointimatkailukohteeksi, mutta joita ei vielä sellaisena markkinoida tai joissa tarjonta on vielä yhden yrityksen varassa tai jotka nettisivujen niukan informaation perusteella eivät näyttäydy asiakkaalle hyvinvointimatkailukohteena.
Yleinen havainto oli, että lähes jokaisen suomalaisen matkailukohteen nettisivuilta löytyivät samat linkit: majoitus, ravintolat, nähtävyydet, aktiviteetit ja tapahtumat. Matkailukohteen profiili ja kohderyhmäajattelu ovat piilossa. Terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostunut matkailija joutuu surffaamaan epätoivoisesti läpi matkailukohteita ja niissä toimivia yrityksiä löytääkseen vaikkapa ohjatun sauvakävelytunnin, vähäkalorisen lounaan, mustikanpoimintaretken tai turvesaunan.
Verkostoitumalla ja monialaisuudella eteenpäin
WelDest-hankkeen tuloksissa tuotteistamisen tärkeys yritystasolla, mutta myös matkailukohteen johtaminen ja verkostojen voima painottuvat. Kaikkia hyvän olon elementtejä ei tarvitse saada saman katon alta, kunhan ne saatetaan asiakkaalle helpoiksi löytää ja kohteessa osataan hyödyntää eri alojen osaamista.
Asiakkaiden odotustaso nousee. Maailmalla wellness-kokemuksia hankkineet suomalaisetkin odottavat yhä henkilökohtaisempaa palvelua, esteettisesti miellyttäviä puitteita sekä tietoa hoitojen terveysvaikutuksista. Myös kokonaisvaltaisessa tarjonnassa on vielä parannettavaa. Tällä hetkellä on tarjolla runsaasti fyysisen hyvinvoinnin ja kauneuden palveluita, mutta henkisen hyvinvoinnin tarjonta on lähes olematonta. Matkailupalveluiden kehittämiseen kannattaakin kytkeä mukaan esimerkiksi terveyden ammattilaisia, ekopsykologeja, luonnontuote- tai hyvinvointiteknologiayrittäjiä.