Saariston käyttäjät kokevat ulkosaariston tilan virallisia luokituksia parempana
Saaristomeren pintavesien ekologinen tila on ympäristöhallinnon vuonna 2013 valmistuneen luokittelun mukaan koko Saaristomerellä pääosin tyydyttävä ja sisäsaaristossa paikoittain välttävä tai huono. Saariston käyttäjät kokevat tilanteen positiivisemmin.
Annelea Vuontela selvitti Turun ammattikorkeakoulussa valmistuneessa opinnäytetyössään eri ihmisryhmien näkemyksiä Saaristomeren tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Näkemyksiä selvitettiin internet-kyselyllä ja haastatteluilla. Vastauksia saatiin alueen kalastusta, kalankasvatusta, maataloutta, merenkulkua, matkailupalveluja ja vapaa-ajan viettoa edustavilta sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoilta, ELY-keskusten asiantuntijoilta, aluehallinnon virkamiehiltä, päätöksentekijöiltä ja muiden saariston palvelujen ja infrastruktuurien, kuten jätevedenpuhdistamojen, edustajilta.
Vastaajien näkemykset poikkesivat ympäristöhallinnon ekologisesta luokittelusta. Merkittävä tulos oli, että ulkosaariston tila nähtiin parempana kuin virallinen luokittelu (kuva alla). Sen sijaan sisäsaariston tila nähtiin osin virallista luokittelua huonompana ja ainoastaan näkemykset välisaariston tilasta vastasivat virallista luokittelua.
Haitallisimmiksi koetut ihmistoiminnot
Haitallisimpina toimintoina nähtiin jokien tuoma kuormitus, taustakuormitus sekä jätevesien purkupisteet. Muina suurta tai kohtalaista vaikutusta aiheuttavina tekijöinä nähtiin kalankasvatus, läjitysalueet, laivaliikenne ja sen päästöt sekä meren läheisyydessä olevat teollisuuslaitokset. Vähiten kuormittavina koettiin uimarannat, tuulivoimalat, vedenalaiset kaapelit ja putket sekä kalastus (kuva 2).
Eri vastaajaryhmien näkemykset poikkesivat jonkin verran toisistaan. Esimerkiksi maatalouden sekä kalastuksen ja kalankasvatuksen edustajien mielestä jokien tuomalla kuormituksella oli muita vastaajia harvemmin suuri merkitys veden tilaan (kuva 3).
Kalastajien ja kalankasvattajien mielestä kalankasvattamoilla oli vähäisempi merkitys meren tilaan kuin muiden vastaajien mielestä (kuva 4).
Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijat arvioivat ihmistoimintojen vaikutukset (veneilyä lukuun ottamatta) joko suuriksi tai kohtalaisiksi keskimäärin useammin kuin muut vastaajat. Tutkijat myös korostivat ruoppausten, rantarakentamisen ja läjitysten merkitystä enemmän kuin muut vastaajat.
Veden kirkkaus kertoo vastaajille veden tilan
Vuontelan mukaan vastaajat painottivat arvioissaan veden kirkkautta ekologisen tilan mittarina, kun taas virallisissa luokitteluissa huomioidaan muitakin tekijöitä, kuten rakkolevän kasvusyvyyttä sekä pohjaeläinyhteisöjen tilaa.
Oman elinkeinon puolustamista oli jonkin verran havaittavissa, mutta se ei ollut korostunutta: esimerkiksi maatalouden edustajista lähes 80 % arvioi jokien tuomalla kuormituksella olevan vähintään kohtalainen vaikutus meren tilaan.
Tutkijoiden vastauksissa taas oli havaittavissa perehtyneisyys myös maallikoille näkymättömiin, ekosysteemin toimivuuteen liittyviin, tekijöihin.