Sivu päivitetty 7.4.2016

Hyvinvointiteknologian ylempi AMK-koulutus yhdistää tekniikan ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijat

Turun ammattikorkeakoulussa on jo vuosien ajan koulutettu tietotekniikan insinöörejä, jotka ovat opintojensa aikana suuntautuneet hyvinvointiteknologiaan. Tulevasta syksystä alkaen voi hyvinvointiteknologiaa opiskella ylempään AMK-tutkintoon saakka.

Teksti: Johanna Stenroos-Vuorio, viestintävastaava ja Elina Kontio, yliopettaja
Kuva: Johanna Reunanen, tutkimusassistentti

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) valmistavassa koulutuksessa on erityispiirteenä sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan ja liikenteen opiskelijoiden moniammatillinen työskentely. Tällainen moniammattilisuus tuo koulutukseen erittäin rikkaan tieto- ja osaamispohjan:

- Saammekin jatkossa työmarkkinoille osaajia, jotka pystyvät entistä paremmin vastaamaan SOTE-alan kasvaviin digitaalisuuden tarpeisiin. Koulutusalojen yhdistäminen on ehdottomasti positiivinen voimavara, mutta samalla suuri haaste sekä koulutuksen järjestäjille että opiskelijoille, yliopettaja Elina Kontio miettii.

Kouluttajat kertovat, että hyvinvointiteknologian YAMK-koulutus sopii hyvin esimerkiksi sellaisille opiskelijoille, jotka jo työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ja teknologian rajamaastossa, ovat kiinnostuneita digitalisaation tuomista mahdollisuuksista ja haluavat kehittää osaamistaan vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Digitalisaatio auttaa sote-alan toiminnan muutoksessa

Näytä lisää

Valtakunnallisesti katsoen laajassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on tavoitteena toiminnan muutos, jossa digitalisaatio on tärkeä väline. Erilaiset ICT-ratkaisut sekä digitalisaatio mahdollistavatkin tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille monia asioita.

- Meillä hyvinvointiteknologian koulutuksen lähtökohtina ovatkin juuri digitalisaation tuomat mahdollisuudet. Koulutuksen perusajatuksena on, että tiedon tulee olla hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena ja tässä tietojärjestelmät ja tiedonhallinta ovat juuri avainasemassa, Kontio jatkaa.

Hyvinvoinnin ja terveydenhuollon alueelle kehitettävien palveluiden ja tuotteiden avulla kehitetään samalla ammattilaisten työtä tukevia tietojärjestelmiä.

- Lisäksi tietoturvalla, käyttäjäkeskeisillä suunnittelumenetelmillä ja regulaatio-osaamisella on merkittävät roolit tässä kehityksessä, Kontio kertoo.


Opiskelijat mukana TKI-työssä ja alueen kehitystyössä

Näytä lisää

Opiskelijamme pääsevät mukaan myös meillä tehtävään laaja-alaiseen TKI-työhon. Yhtenä esimerkkinä projektista, johon opiskelijat voivat osallistua on ns. Räätäli-projekti.

- Kyseissä projektissa keskitytään potilaille suunnatun tiedon räätälöintiin. Projektissa luodaan mm. rakennemalleja potilastietojärjestelmiin, jotta ne vastaavat yksilöllisiä tarpeita. Lisäksi kehitetään kielityökaluja tekstin tuoton oikeakielisyyden tueksi, Elina Kontio kertoo.

Toisena projektiesimerkkinä, joissa hyvinvointiteknologiaan keskittyvät ovat toimineet, on TELI-projekti. Tässä projektissa kehitetään terveysteknologiayritysten liiketoimintaedellytyksiä toimialavaatimukset huomioiden.

Terveysteknologia-ala on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Samaan aikaan muun teollisuuden taantuessa on terveysteknologia kansantaloudellisesti katsoen yhä merkittävämmässä roolissa.

Terveysteknologian erityispiirteenä on, että sen kehittämisen siirtäminen halvemman tuotannon maahan ei yleensä ole kannattavaa tai mahdollista alaa tiukasti ohjaavan lainsäädännön vuoksi.

- Tämä on Suomelle mahdollisuus, mutta myös haaste, sillä lainsäädäntö, EU-direktiivit sekä eri maiden eroavaisuudet näissä asettavat tuotekehitykselle suuria paineita, Kontio päättää.