Uusia oppimisympäristöjä tarvitaan
Valmet Automotive rekrytoi tänä vuonna yli 1000 uutta osaajaa kaikkiin toimintoihin. Autotehdas arvostaisi lisäpanostusta alueelliseen tekniikan alojen koulutukseen.
– Valmet Automotive rekrytoi tänä vuonna yli 1000 uutta henkilöä. Lisäresursseja tarvitaan kaikkiin toimintoihin ja henkilöstöryhmiin. Merkittävin lisäys tulee autonrakentajien määrään hitsaamossa, maalaamossa, kokoonpanossa sekä sisäisen logistiikan tehtävissä, kertoo henkilöstöjohtaja Tomi Salo Valmet Automotivesta.
– Työnjohto-, tuotannontuki- ja asiantuntijatehtäviin avautuu yli 100 paikkaa, joista merkittävä osa erilaisiin tuotekehitystehtäviin, Salo muistuttaa.
Alueellinen tekniikan koulutus tarjoaa perustan
Valmet Automotive on Suomen ainoa henkilöautotehdas, ja kouluttaa tuotanto-osaajat itse käytännössä kaikkiin tehtäviin.
– Arvostaisimme kuitenkin lisäpanostusta alueelliseen tekniikan alojen koulutukseen, sillä se tarjoaa erinomaisen perustan useisiin autotehtaan tehtäviin, Tomi Salo toteaa.
Autoteollisuus on parhaillaan historiallisessa muutoksessa, joka vaikuttaa kaikkiin Valmet Automotiven toimialueisiin. Menestys tässä tilanteessa edellyttää organisaation ja yksilöiden monialaista osaamista.
– Kilpailemme kansainvälisesti laadulla ja osaamisella. Siksi tarvitsemme merkittävästi myös huippuosaamista esimerkiksi robotiikkaan, tuotantoautomaatioon ja tuotekehitykseen. Meille olisikin arvokasta, jos yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä voitaisiin kehittää yhä läheisemmäksi, Tomi Salo kertoo.
Tärkeitä osaamisalueita autotehtaalle ovat edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi projektiosaaminen, tulevaisuuden teknologiat sekä sosiaaliset taidot; tiimityöskentely on keskeinen toimintatapa.
Koulutus maksaa itsensä takaisin
Autotehtaan henkilöstöjohtaja toivoo, että koulutuksen arvo niin yhteiskunnan kuin yksilöidenkin hyvinvoinnin rakentajana huomioitaisiin, ja siihen käytettävä raha nähtäisiin itsensä takaisin maksavana investointina.
– Kansainvälisesti kilpailukykyinen teollisuus tarvitsee monipuolisesti osaajia, joita saadaan vain korkeatasoisella koulutuksella. Side oppilaitosten ja talouden toimijoiden välillä on ratkaisevan tärkeä, ja tämän yhteyden tukemiseen koulutuksen eri tasoilla tulisi panostaa lisää.
Turun AMK:n rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila on samoilla linjoilla.
– Varsinais-Suomen tekniikan koulutuksessa tarvitaan sekä määrällistä että sisällöllistä kehitystä. Valmet Automotiven esille nostama nopea teknologinen muutos yhdistettynä työnteon uudenlaiseen kulttuuriin synnyttää tarpeen kehittää sekä oppimis- ja harjoitteluympäristöjä että pedagogisia ratkaisuja. Tästä syystä Turun AMK:n keskittäessä toimintaansa Kupittaan kampukselle haluamme tuoda laboratoriotilat ja opetuksen aiempaakin lähemmäs työelämän tarpeita, Vesa Taatila toteaa.
Talouden kehitys edellyttää vahvuuksien ylläpitoa
Tuoreimman Teknologiabarometrin tulokset tuovat näkyviin osaamispohjaisessa toiminnassa Suomessa monilla alueilla tapahtuneen negatiivisen kehityksen. Aiemmissa TEKin Teknologiabarometri -vertailuissa Suomen vahvuudet ovat liittyneet erityisesti koulutukseen, tieteellis-teknologiseen osaamiseen sekä tutkimus- ja kehitysinvestointeihin. Maan talouden kehitys edellyttäisi keskeisten vahvuuksien ylläpitoa ja vahvistamista. Suomen tilanne vertailumaihin verrattuna on kuitenkin sekä vuoden 2014 että vuoden 2017 Teknologiabarometrien mukaan heikentynyt.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tietojen mukaan marraskuussa 2016 maakunnassa asuvista AMK-insinööreistä oli työttöminä yhteensä 233, joista 71 oli alle 30-vuotiaita. Luku on varsin pieni suhteutettuna Turun AMK:n vuosittaisiin noin 500 valmistuneeseen.