Turun AMK ammattikorkeakoulujen kärkeä H2020-rahoituksessa

Tilaisuuteen osallistuneet työskentelevät ammattikorkeakouluissa TKI-yksiköissä ja muun ulkopuolisen rahoituksen kanssa. Turun ammattikorkeakoulu tarjosi etäyhden kaikille, jotka eivät päässeet paikalle.

– H2020-rahoitus on keskeisen tärkeä rahoitus AMK:ssa tehtävälle tutkimukselle. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa Turun AMK voisi toimia pelkällä kilpailurahoituksella eikä valtion rahoilla, pohtii vararehtori Juhani Soini. 

Kaikilla ammattikorkeakouluilla on nyt menossa yhteensä noin 20 tällä avustusrahalla rahoitettua tutkimusprojektia. Turun AMK on rahoituksen saaneilla projekteillaan kärkipäässä Laurean kanssa.

–  Tällä hetkellä Turun AMK:ssa on menossa 5 hanketta, jotka ovat saaneet rahoitusta Horisontti 2020-ohjelman kautta. Rahoitushakemuksia  uusille tutkimusprojekteille on ollut tähän mennessä valmistelussa noin 20 vuosina 2016-2017, kertoo TKI-palveluiden suunnittelija Anita Narbro.

Hankkeet, joihin on saatu rahoitusta Turun AMK:ssa, liittyvät tietoliikenteeseen ja tietoturvaan, tulevaisuuden interaktiivisiin teknologioihin, arvoluonnin uusiin alustoihin ja muotoihin sekä turvallisuuteen. Tutkimushankkeisiin on saatu rahaa noin puolitoista miljoonaa euroa.

EU:n Horisontti 2020 on maailman suurin tutkimus-ja innovaatiorahasto, jonka koko on lähes 80 miljardia vuosille 2014-2020. Rahoitetut hankkeet voivat kuitenkin jatkua vielä pidempään. 

Avoin tiede vähentää päällekkäistä tutkimusta

– Rahoituksen saaneilla projekteilla halutaan saavuttaa mahdollisimman suurta vaikuttavuutta. Projektien tulokset eivät saa jäädä pöytälaatikkoon vaan niiden tulee hyödyttää kansalaisia, kertoo Hanna Vuorinen, H2020-ohjelman tuotepäällikkö Tekesiltä.

Avoin tiede on suunta, johon ollaan koko ajan menossa. Myös tieteen tekeminen tulee avoimemmaksi, ei vain se, että tulokset ovat julkisia.

– Jopa 60 % Euroopassa tehtävästä tutkimuksesta voi olla päällekkäistä. Tieteen tekemisen sykli nopeutuu kun avoimet datat ovat pohjana jatkotutkimuksille. Tämä on etu kaikille tutkijoille, kertoo lakimies Liisa Ewart Helsingin Yliopistosta.

Toki kaikki tutkimukset tai osat niistä eivät voi olla avoimia. Ewart muistuttaa, että rajoitukset datan avoimuuteen voivat liittyä esimerkiksi käyttöoikeuksiin, tekijänoikeuksiin tai jotkut tiedot ovat julkisuuslainsäädönnön nojalla salassa pidettäviä kuten henkilötiedot.

Uusien asioiden opettelua

Yleisössä istuva Riitta-Liisa Lakanmaa Turun ammattikorkeakoulusta kertoo, että tieteen avoin suunta on hieno asia mm. opiskelijoille, jos he haluavat lukea tutkimusartikkeleita kokonaan. Usein on jäänyt kiinni siitä, ettei koko artikkelia ole voinut lukea.

Lakanmaa muistuttaa myös, että tämä on aikamoinen murros tutkimusryhmälle, uusia asioita pitää opetella paljon.

– Pääsääntö on, että kaikki data, joka on mahdollista avata, avataan jollain aikavälillä, kertoo Hanna Vuorinen Tekesiltä ja toivoo, ettei avaamista pelätä eikä siitä tulisi este. Tekes järjestää aiheesta myös lisäkoulutusta.