Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 27.11.2017

Väitös: Ennalta suunniteltuun leikkaukseen menevien potilaiden hoitavaa sairaalaa koskeva valinnanvapaus hakee vielä muotoaan Suomessa

Ennalta suunniteltuun leikkaukseen menevät potilaat arvostavat valinnanvapautta, mutta tuntevat melko huonosti oikeutensa valita sairaala ja osallistuvat vain harvoin sairaalan valintaan.

Tutkimuksessa tunnistettiin tekijöitä, joita potilaat pitivät tärkeinä sairaalaa valitessaan. Niiden perusteella voidaan kehittää elektiivisille eli ennalta suunnitelluille leikkauspotilaille julkisesti saatavilla olevaa sairaalan toimintaa ja palvelun laatua koskevan tiedon sisältöä.

​Turun yliopiston tiedote 23.11.2017

– Tieto on olennaisen tärkeää potilaille valintojen tekemiseksi ja terveydenhuollon ammattilaisille potilaan neuvonnassa. Tietoa sairaaloiden toiminnasta tulisi julkaista sairaaloiden verkkosivuilla, sillä ne ovat elektiivisten leikkauspotilaiden ensisijainen tiedonlähde, Turun yliopistossa väittelevä Isotalo sanoo.

Valinnanvapaus on moraalinen oikeus, jonka mukaisesti terveydenhuollossa voidaan edistää potilaan itsemääräämistä ja mahdollisuutta valita. Teoreettisesti valinnanvapautta tarkastellaan potilaan oikeutena julkisessa terveydenhuollossa. Valinnanvapaudella tarkoitetaan potilaan moraalista oikeutta itsemääräämisen perusteella tehdä omaa hoitoaan koskevia päätöksiä sekä terveydenhuoltolakiin perustuvaa laillista oikeutta valita kiireetöntä hoitoa toteuttava sairaala yhteisymmärryksessä lähettävän lääkärin kanssa julkisessa terveydenhuollossa.

– Moraalisena oikeutena se tuottaa terveydenhuollon ammattihenkilöille moraalisen velvollisuuden kunnioittaa potilaan itsemääräämistä. Laillisena oikeutena se tuottaa myös juridisen velvollisuuden toimia työssään potilaan oikeuksien mukaisesti.

Suomessa potilaalla on ollut mahdollisuus osallistua hoitopaikan valintaan terveydenhuoltolain perusteella vuodesta 2011 lukien.  Kiireettömän hoidon tarpeen vuoksi elektiiviset potilaat voivat muita potilasryhmiä paremmin tehdä hoitopaikkaa koskevia valintoja.

– Tutkimukseni mukaan potilaat arvostavat valinnanvapautta, mutta haluavat osallistua sairaalan valintaan yhdessä terveydenhuollon asiantuntijan kanssa. Valtaosa vastaajista halusi tehdä sairaalan valinnan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa. Terveydenhuollon ammattihenkilöstö onkin keskeisessä asemassa potilaan valinnanvapauden edistämisessä ja voi lisätä potilaan kykyä tehdä itseään koskevia valintoja asiantuntijuuteen perustuvan tiedon avulla, Isotalo kertoo.

Vastaajat suhtautuivat myönteisesti terveyttä ja sairautta koskevaan tietoon ja itsehoitoon. Tutkimustuloksiin vedoten Isotaloa toteaa, että tarjoamalla tietoa muun muassa palveluohjauksen keinoin, potilaita voitaisiin motivoida ottamaan kokonaisvaltaisemmin vastuuta omaa terveyttään koskevista päätöksistä ja elämäntapoja koskevista valinnoista.

– Elektiiviset leikkauspotilaat tuntevat sairaalan valintaa koskevan oikeutensa melko huonosti. Tulos kannustaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä edistämään potilaan oikeuksia omalla toiminnallaan muun muassa kertomalla potilaalle oikeudesta valita sairaala lähetetilanteessa, Isotalo sanoo.

Potilaan valinnanvapauden toteutuminen hakee vielä muotoaan Suomessa

Isotalon tutkimukseen mukaan elektiiviset leikkauspotilaat osallistuvat sairaalan valintaan verrattain harvoin. Potilaan valinnanvapaus on kuitenkin voimassa olevaa oikeutta ja potilaalla on oikeus odottaa, että hänellä on mahdollisuus osallistua sairaalan valintaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa. Tutkimuksen mukaan tähän on hyvät edellytykset, sillä vastaajat arvioivat lähettävän lääkärin vastaanottotilannetta kokonaisuutena myönteisesti.

– Tulosten mukaan osallistuminen sairaalan valintaan vaikutti olevan helpompaa ikääntyneille, vähän koulutetuille, pienille lapsiperheille, potilasjärjestöjen jäsenille sekä itse aktiivisesti tietoa sairaaloiden toiminnasta etsineille vastaajille.  Sairaalan valintaan osallistuneet vastaajat arvostivat muita enemmän valinnanvapautta ja oikeutta valita sairaala sekä kannattivat potilaan itsenäistä päätöksentekoa, Isotalo sanoo.

Elektiivisten potilaiden tärkeinä pitämien sairaalan toimintaa ja palvelun laatua koskevien näkemysten perusteella voidaan Isotalon mukaan kehittää heille tarjottavan vertailutiedon sisältöä kansallisesti ja kansainvälisesti.

– Sairaaloiden tulisi julkaista tietoa erityisesti potilasturvallisista hoitokäytännöistä, lääketieteellisten palvelujen laajuudesta ja henkilökunnan ammatillisesta pätevyydestä sekä palvelukokemuksesta. Elektiiviset leikkauspotilaat arvostavat lääkärin kokemusta ja ammatillista osaamista, myönteistä palvelukokemusta sekä omalla äidinkielellä saatavaa palvelua. Hoitoonpääsy on elektiivisille leikkauspotilaille tärkeämpää kuin sairaalan sijainti, Isotalo sanoo.

Sairaalat voivatkin Isotalon saamien tulosten perusteella kehittää toimintansa potilaslähtöisyyttä, viestiä vahvuuksistaan ja markkinoida palvelujaan.
 
*** 
VTM Anne Isotalo esittää väitöskirjansa Elektiivisen leikkauspotilaan valinnanvapaus julkisessa terveydenhuollossa Suomessa julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 1.12.2017 kello 12 (Turun yliopisto, ICT-talo, Beta-luentosali, Joukahaisenkatu 3-5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Anna-Maija Pietilä, Itä-Suomen Yliopisto ja kustoksena professori Riitta Suhonen, Turun yliopisto. Tilaisuus on suomenkielinen.

VTM Anne Isotalo on syntynyt vuonna 1965 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Laitilan lukiossa vuonna 1995. Isotalo suoritti korkeakoulututkintonsa (VTM) vuonna 2004 Turun yliopistossa. Väitöksen alana on hoitotiede. Isotalo työskentelee 1. joulukuuta alkaen Turun ammattikorkeakoulun koulutusjohtajana.

Väittelijän yhteystiedot: p. 050-3063677, anne.isotalo@tyks.fi

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7022-3