Korkeakoulut rakentavat tulevaisuutta – ministeriön asettamat työryhmät aloittavat Korkeakoulu ja tutkimus 2030 -vision toimeenpanon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut oman virkamiesryhmänsä lisäksi viisi temaattista ryhmää vision toteuttamiseksi ja ns. tiekartan valmistelemiseksi. Teemaryhmät pureutuvat resursseihin ja rakenteisiin, avoimuuteen ja joustavuuteen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, digitalisaatioon muutoksen tukena ja hyvinvoiviin korkeakouluyhteisöihin. Teemaryhmiin on kutsuttu mukaan laajalti korkeakoulujen edustajia.

Turun ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila on mukana avoimuuden, joustavuuden ja jatkuvan oppimisen teemaryhmässä. Ryhmän tehtävänä on valmistella joustavia opintopolkuja, opetuksen avoimuutta ja tutkintojen ja niiden osien uusia muotoja. Tarkoituksena on tuottaa näistä aiheista sisältöjä kevään aikana, jotta virkamiestyöryhmä voi valmistella hallituksen esityksiä eduskunnan syysistuntokaudelle 2018.

– Itse olen tiivistänyt ryhmämme tehtäväksi selvittää, millaisilla korkeakoulutuksen ratkaisuilla varmistetaan, että Suomesta tulee jatkossakin globaalisti johtavaa osaamista, toteaa rehtori Taatila.

Vision johtoajatuksena on sivistyksen, osaamisen, tieteen ja teknologian valjastaminen suomalaisen yhteiskunnan hyväksi pitkällä tähtäimellä. Vuoteen 2030 ulottuvalla visiolla pyritään vastaamaan globaaleihin trendeihin ja nähtävissä oleviin muutoksiin. Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen ovat avainasemassa ratkaistaessa tulevaisuuden haasteita. Työelämä ja työn käsite ovat murroksessa. Suomalaista osaamista uhkaa mureneminen. Digitalisaatio, tekoäly ja robotisaatio muuttavat myös koulutusta, tutkimusta ja korkeakouluja. Tutkimus ja innovointi ovat jatkossa entistä avoimempia. Kilpailu parhaista osaajista on maailmanlaajuista. Laatua, tuottavuutta ja vaikuttavuutta on parannettava.

Konkreettisimmillaan ministeriön Ehdotus Suomelle: Suomi 100+ ohjelma on asettaessaan tavoitteiksi 4 prosentin osuuden BKT:sta tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja vähintään 50 prosentille nuorista aikuisista korkeakoulututkinto. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään ennakoivammiksi ja reagointikykyisemmiksi. Vuonna 2030 Suomessa nähdään olevan vähemmän, mutta erikoistuneempia korkeakouluja. Näiden halutaan olevan mukana kiinnostavimmissa verkostoissa ja kansainvälisesti vetovoimaisia. Suomeen halutaan maailman osaavin työvoima.

Vision tavoitteiden saavuttamisessa keskeisintä on ministeriön näkökulmasta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ja niiden toimintatapojen uudistuminen. Korkeakoulujen oman toiminnan ohella tarvitaan koko korkeakoulusektoria koskevia kehittämisohjelmia uudistumisen mahdollistamiseksi. Korkeakoulujen ohjaus sekä rahoituksen jakoperusteet uudistetaan. Vision toimeenpano valmistellaan ja toimeenpannaan laajapohjaisessa keskustelussa korkeakoulujen ja sidosryhmien kesken.

Korkeakoulujen rahoitusmallia koskevat muutokset valmistellaan niin, että uudistukset voisivat tulla voimaan seuraavalle sopimuskaudella vuodesta 2021 alkaen.