Tradenomiliitto haluaa nollatoleranssin työpaikkakiusaamiselle
Tradenomiliiton (TRAL) johdossa 10 vuotta toiminut Turun AMK:n hallituksen puheenjohtaja Niko Aaltonen luovutti liiton puheenjohtajan nuijan eteenpäin. Paneelikeskusteluihin osallistuivat myös rehtorimme Vesa Taatila sekä hallituksemme varapuheenjohtaja Niina Ratilainen.
Valtuuston syyskokous valitsi Tradenomiliitto TRALille uuden hallituksen vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa pidetyssä syyskokouksessa. Puheenjohtajaksi valittiin Veli-Matti Peltola, joka aiemmin toimi liiton 1. varapuheenjohtajana.
– Puheenjohtajakauteni tavoitteena on johtaa tradenomeja ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. Haluan liittomme olevan arvojemme mukaisesti Suomen edelläkäyvin palkansaajajärjestö, joka uusilla keskustelunavauksilla ja vaikuttamistyöllä varmistaa jäsentemme menestyksen työelämässä, sanoo Peltola.
Kokouksessa varapuheenjohtajiksi valittiin Jaakko Hyvönen ja Suvi Rossi. Jaakko Hyvönen on Turun AMK:n alumni vuodelta 2015, joten edustuksemme liiton johdossa jatkuu Niko Aaltosen jälkeenkin.
Kohti maailman parasta työelämää
Paneelin yhteydessä julkaistiin liiton hallitusohjelmatavoitteet. Niiden kärkitavoitteina ovat nollatoleranssi työpaikkakiusaamiselle, perhevapaiden uudistaminen ja osaamisen kehittäminen.
Tradenomiliitto TRAL tähtää vaaleissa rohkeasti kohti maailman parasta työelämää ja osaamista. Se edellyttää, että koulutusjärjestelmä toimii ja työpaikkakiusaamiselle on nollatoleranssi. Uudistuksia tarvitaan myös perhevapaajärjestelmään, johon liitolla on oma innovatiivinen malli.
TRALin valtuuston kokous päättyi Maailman paras työelämä ja osaaminen -paneelikeskusteluun. TRALin asiantuntija Henna Hirvonen luotsasi alkuun panelisteja teemaan osaamisen ja korkeakoulutuksen tulevaisuudesta.
Ammattikorkeakoulujen rooli Suomessa nähtiin vahvana.
– Jos ammattikorkeakouluja ei olisi, ne pitäisi nyt keksiä, Turun AMK:n rehtori Vesa Taatila sanoi.
– Opetus on paljon käytännöllisempää ammattikorkeakouluissa, ja tämä on erinomainen vahvuus ja se kannattaisi sanoa ääneen, Sini Ruohonen Ajatuspaja Toivosta totesi.
– Bachelor-tason koulutuksella on yleiseurooppalaisesti loistava tulevaisuus, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder linjasi.
TRALin väistyvä puheenjohtaja Niko Aaltonen toi esiin sen faktan, että ammattikorkeakoulut pystyvät tiedekorkeakouluja nopeammin ja paremmin reagoimaan muutokseen. Samalla hän korosti yhteistyön tärkeyttä erityyppisten organisaatioiden kanssa.
– Suomea ei saada nähdä niin, että se on nollasummapeli tai sisäinen hiekkalaatikko, Aaltonen sanoo.
Puutteitakin löytyy. Fjäder kuvaili korkeakoulutuksen nykyjärjestelmää sivutoimipisteineen tilkkutäkkinä. Kun koulutusta järjestetään, on katsottava tilastoja, muuttosuuntia ja – myös syntyvyyttä. Kymmenen vuoden päästä ei tarvita tätä määrää koulutusta, ellei Suomeen ei tule työperäistä maahanmuuttoa.
Työmarkkinoiden tarpeet kohdataan tai sitten ei
Siitä, vastaako koulutus työmarkkinatarpeisiin, äänet menivät puolesta ja vastaan. Taatila heitti tuoreita tilastolukuja Varsinais-Suomesta, jossa tradenomeja on työttömänä vain 33 ja ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneita 15.
– Ei tämä ole kaukana työelämärelevanssista. Kehtaan sanoa, missä olen töissä ja meiltä tulevat tradenomit ovat varsin pätevää porukkaa.
Ammattikorkeakoulujen yksi ajankohtainen kysymys on myös niiden omistajuus. Yhdistymisprosesseja tiedeyliopistoihin on jo nähty niin Tampereella kuin Lappeenrannassa. Tämä merkitsee sitä, että käynnissä on kova kisa tulevaisuuden koulutusrahoista. Silti näköala voisi olla myös kansainvälinen: Suomeen voisi syntyä myös yleiseurooppalaista koulutusta, mikä avaisi aivan uusia mahdollisuuksia.
Paneeli katsoi silti, että kouluverkon muutosten tulisi lähteä ammattikorkeakouluilta itseltään, eikä valtiolta. Siinä mielipiteet puolestaan hajosivat, kun kysyttiin olisiko Maisteri AMK -nimike ratkaisu ylemmän AMK-tutkinnon tunnettuusongelmaan.
Keskustelussa tuli esiin myös ammattikorkeakoulujen neljäs uusi lakisääteinen tehtävä, jatkuva oppiminen.
– Jos laki menee läpi, myös rahoitusta tarvitaan, Turun AMK:n rehtori Vesa Taatila totesi.
Tästä tavoitteesta kaikki olivat samaa mieltä.
Työpaikkakiusaamiseen on puututtava
TRALin johtaja Ville-Veikko Rantamaula jatkoi paneelia tuoreella kokoonpanolla liiton hallitusohjelmatavoitteista. Niistä ykkösenä on työpaikkakiusaamisen nollatoleranssi.
– Ihmiset, jotka toimivat työpaikoilla, toimivat myös kasvattajina tuleville sukupolville. Voiko kiusaamisen katsoa periytyvän, TRALin uusi puheenjohtaja Veli-Matti Peltola kysyi.
Työelämässä on tärkeä kiinnittää huomiota myös henkiseen hyvinvointiin eikä vain seiniin, jos mietitään työssä jaksamista. Turun AMK:n hallituksen varapuheenjohtaja Niina Ratilainen ihmetteli samoin, miksi kiusaamisesta puhutaan vain lasten kohdalla, kun on selvää, että sitä tapahtuu kaikissa ikäluokissa. #metoo-kampanjan tavoin kiusaamisasia pitää nostaa esiin, jotta se osataan tunnistaa ja siihen osataan puuttua.
SDP:n kansanedustaja Ilkka Kantola toi esiin kiusatun oman roolin tuoda asia esiin ajoissa. Hän totesi myös, miten subjektiivisesti koettavasta aiheesta on kyse. Kun esimies käyttää direktio-oikeuttaan ja pyytää työtehtävien suorittamista, ero on hiuksenhieno siihen, että joku kokee tulevansa kiusatuksi.
Hoivavastuu pitää jakaa – tasan
TRALin vaalitavoitteina on myös perhevapaajärjestelmän uudistus – ja siihen oma malli, joka tähtää hoivavastuun 100-prosenttiseen jakautumiseen.
– Akava katsoo tätä pragmaattisesti. Työllisyysasteen pitää nousta korkeakoulutetuilla naisilla. Teillä on esitys, josta on hyvä keskustella, Fjäder totesi.
Poliittinen tahtotila perhevapaajärjestelmän uusimiselle on jo olemassa. Nyt ymmärretään jopa se, että se saa maksaa. Mutta vielä se kaikille tahoille sopiva malli tarvitaan.
– Kaikki haluavat uudistaa, kaikki haluavat esittää lukuja. Tärkeä on lapsen näkökulma, Peltola sanoi.
Parasta perhepolitiikkaa ovat pysyvät työpaikat
Keskustelu perhevapaajärjestelmästä sai jatkoa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon puheenvuorossa.
– Epävarmuutta vähennetään niin, että ihmisillä on varmuus työstä. Vain siten voidaan sovittaa yhteen työtä ja perhe-elämää. TRALilla perhevapaisiin on oma, aika innovatiivinen malli. Pidän sen monista yksityiskohdista, Saarikko sanoi.
Ministeri Annika Saarikko muistutti, ettei ratkaisuja tehdä sen mukaan, kuinka paljon päiviä kummankin vanhemman käytössä on, vaan paljonko on rahaa.
– Jos on asuntolainaa ja sinä saat 4 000 palkkaa ja toinen 2 000, siinä on paljon muuta kuin ideologista pohdintaa.
Uutisen lähde:
Tradenomiliiton nettisivut
Kuvat: Vesa Tyni
________________________________________
Paneelikeskustelut ovat katsottavissa
TRALin Facebook-sivuilla.
