Työelämässä tarvitaan digitaitoja, kestävän kehityksen osaamista ja jatkuvaa oppimista
Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan digitalisaation, tiedon arvioinnin ja ongelmanratkaisun osaamista. Näin arvioi Osaamisen ennakointifoorumi (OEF), jonka raportista tiedotti Opetushallitus. Rehtori Vesa Taatilan mukaan Turun AMK:n opetus ja soveltava tutkimus ovat erinomaisesti linjassa OEF:n arvioiden kanssa.
Vuonna 2035 erityisesti digitalisaatio on mullistanut monia perinteisiä teollisuudenaloja parantaen tuottavuutta ja lopputuotteiden laatua. Alat, jotka eivät ole osanneet hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia, ovat jääneet jälkeen kansainvälisestä kehityksestä.
Minkälaiselle osaamiselle on kysyntää?
Digitalisaatioon liittyviä keskeisiä osaamisia ovat muun muassa digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntäminen sekä digitaalisten toimintojen hallinta- ja ohjaustaidot. Toisaalta on hyvä muistaa, että kyseessä ei ole pelkästään digitaalisen osaamisen teknologinen ulottuvuus, vaan ennen kaikkea siihen liittyvä tiedollinen, vuorovaikutteinen, asiakaslähtöinen sekä turvallisuutta korostuva ulottuvuus.
Asiakaslähtöinen palveluiden kehittämisosaamisen merkitys kasvaa palvelusektorilla. Tulevaisuudessa tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja vuorovaikutteiseen asiakaspalveluun, jossa palvelumuotoilun ja automaation rooli korostuu.
OEF arvioi, että kestävä kehitys on ilmiö, jonka voi merkitykseltään rinnastaa digitalisaatioon. Kestävän kehityksen tuntemus on tärkeä tulevaisuuden perustaito erityisesti teollisilla aloilla. Laajemmin voidaan todeta, että kestävän kehityksen ymmärrys on nousemassa yhä vahvemmin keskeiseksi kansalaistaidoksi. Sillä on sekä kansallinen että globaali merkitys yhteiskunnan rakentamisessa.
– Olemme juuri tehneet linjauksen, jonka mukaan olemme mukana rakentamassa toimivia palvelujärjestelmiä, hyvää elämää tukevia teknologioita, kestävää ympäristöä ja tuottamassa elämänlaatua lisäävää sisältöä, Vesa Taatila kertoo.
Osaaminen edellyttää jatkuvaa oppimista
OEF nostaa raportissaan osaamisen kehittämisen tärkeäksi teemaksi. Tärkeää on oppimiskyky, mutta työelämän kannalta esille nousi myös henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja johtaminen. Ongelmanratkaisutaidot ja tiedon arviointitaidot ovat puolestaan keskeisiä metataitoja, joiden avulla voidaan osaltaan hallita digimurroksen tuomaa muutosta.
– Ongelmanratkaisutaitoja pääsevät meillä kaikki opiskelijat opiskelemaan työelämän kanssa yhdessä tehtävissä oikeissa projekteissa ja toimeksiannoissa. Opetus ei enää ole luentomaista tai kirjojen tenttimistä, vaan asioita opitaan yhdistämällä opiskeltu teoria käytännön tekemiseen. Teoriaopiskelun siirtyminen verkkopohjaiseksi tukee digitalisaation myötä tarvittavia taitoja. Työelämä vaatii lisäksi vahvaa ammattitaitoa, muutosherkkyyttä, aktiivista osallistumista, monialaista yhteistyötä ja jatkuvaa oppimista. Näiden taitojen rakentumista tuemme tällä innopeda-toimintamallilla, jossa on työelämä ja ympäröivä yhteiskunta mukana, Taatila selventää.
Raportissa tarkastellaan myös jatkuvan oppimisen haasteita. OEF:n mukaan 2020-luvulla on tarpeen toteuttaa jatkuvan oppimisen reformi, jossa tutkintoperusteinen oppiminen on vain yksi osa osaamisen kehittämistä. Kaiken kaikkiaan perinteisen koulutuksen ohella osaamista hankintaan yhä enemmän työelämässä, kolmannella sektorilla ja yksityisen sektorin koulutusinstituutioissa. Koulutusjärjestelmän ohella tai sijaan voidaan puhua osaamisjärjestelmästä. Yksi rooli tulevaisuuden koulutusjärjestelmälle voisi olla toimiminen mahdollistavana alustana, joka esimerkiksi voisi tuoda yhteen eri toimijat ja luoda tarvittavat puitteet oppimisen ja osaamisen yhteiskehittämiselle.
– Tästäkin olemme samaa mieltä. Rakennamme työelämän jatkuvaa kehittymistä tukevia joustavia ja monialaisia osaamispolkuja. Tutkintokoulutusten lisäksi ne sisältävät myös työelämälle suunnatun kehittämisen sekä esimerkiksi muuntokoulutuksia, Vesa Taatila kertoo.
Mikä Osaamisen ennakointifoorumi?
Osaamisen ennakointifoorumi on opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteinen ennakoinnin asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on edistää koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Foorumiin kuuluu yhdeksän ennakointiryhmää, joiden tehtävänä on ennakoida oman alansa osaamis- ja koulutustarpeita. Ennakointiprosessi toteutettiin kesäkuun 2017 ja helmikuun 2019 välisenä aikana.
OEF:ssä on edustettuna laaja joukko työelämän ja koulutuksen asiantuntijoita eri aloilta. Foorumi on ennakoinut tulevaisuuden osaamistarpeita noin 30 toimialalta. Tulevaisuuspäivänä 1.3. julkaistussa raportissa tarkastellaan ennakointiprosessin ensimmäisiä tuloksia, joiden tähtäin on vuodessa 2035.
Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Opetushallitus 2019.
Lähde: Opetushallituksen tiedote 1.3.2019