Ilmanvaihdolla merkittävä vaikutus hoitohenkilöstön altistumiseen viruksille hoitotilanteessa

Teksti: Mari Loikkanen

Ilmanvaihdollisilla ratkaisuilla voidaan suojata hoitohenkilöstöä mahdolliselta virustartunnalta hoitotilanteessa. Turun ammattikorkeakoulun vetämässä Airborne-hankkeessa tutkittiin sairaalan hoitohenkilöstön altistumista ilmavälitteisille infektioille potilaita hoitaessa. Hanke toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston ja Leicesterin yliopistollisen sairaalan kanssa.

Tutkimus osoitti, että huolellisella ilmanvaihdon suunnittelulla, erityisesti tuloilman jaon suunnittelulla, voidaan vähentää hoitotilanteessa aiheutuvaa altistumisriskiä ilmavälitteisille infektioille sairaalan eristyshuoneissa.

Hoitohenkilökunnan ensisijainen keino ehkäistä infektioita ovat erilaiset puettavat suojaimet. Ilmanvaihdolliset ratkaisut täydentävät tätä suojaa ja varmistavat toiminnan turvallisuutta.

Tuloilman jakotavalla oli huomattava merkitys potilaan uloshengitysilman leviämisessä ja hoitajan altistumisessa sille. Erityisesti hoitajan nojatessa potilaan ylle hoitotilanteessa altistuminen oli tyypillisesti kuusi kertaa suurempi kuin kauempana potilaasta. Tutkimus osoitti, että paikallisesti katosta alaspäin puhaltava ilmanjako voi vähentää hoitajan saamaa altistusta kolmannekseen verrattuna kattoa pitkin puhaltavaan sekoittavaan ilmanjakoon, joka on yleinen ilmanjakotapa eristystiloissa.

Myös poiston sijainnilla on vaikutusta hoitajan altistumiselle. Tutkimuksessa havaittiin, että tehokkaimmin poisto toimii sijoitettuna seinälle potilassängyn taakse tai valaisinpaneeliin potilassängyn yläpuolelle.

−    Eristystiloissa pitäisi huolehtia, että ilma sekoittuu tehokkaasti potilaan läheisyydessä. Ilmanjako pitää kuitenkin toteuttaa niin, ettei ilman liike aiheuta vetoa tai lämpöviihtyvyyden kannalta epäsuotuisia olosuhteita, sanoo erikoistutkija Petri Kalliomäki Turun ammattikorkeakoulusta.

"Koronan myötä entistäkin ajankohtaisempi"

Tutkimusta varten Turun AMK:n ilmanvaihtolaboratorioon rakennettiin yksinkertainen sairaalan eristyshuone, jossa hoitajaa ja potilasta simuloitiin hengittävillä lämpönukeilla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin merkkikaasumittauksia, joilla simuloitiin ilmavälitteisten infektioiden leviämistä.

2000-luvun alun SARS, lintuinfluenssa ja MERS toimivat tutkimuksen kimmokkeina, sillä niiden jälkimainingeissa haluttiin selvittää sairaaloiden ilmanvaihdon merkitystä ilmavälitteisesti tarttuvien tautien leviämiselle.

−    Nyt tutkimus on entistäkin ajankohtaisempi koronapandemian myötä. Hoitohenkilöstön suojaaminen tarttuvilta taudeilta on ensisijaisen tärkeää. Ilmanvaihdon ratkaisuilla voidaan vaikuttaa hoitohenkilöstön turvallisuuteen, Kalliomäki sanoo.

Tänä vuonna päättynyt Airborne-hanke oli Institution of Occupational Safety and Health (IOSH) -instituutin rahoittama nelivuotinen kansainvälinen tutkimushanke. IOSH julkaisi tänään tutkimuksen loppuraportin.

−    Kenenkään ei pitäisi joutua riskeeraamaan terveyttään työn vuoksi. Terveydenhuollossa on ratkaisevan tärkeää, että työympäristö on turvallinen. Tutkimus osoittaa, että erityisesti paikallisesti alaspäin puhaltavalla ilmanjaolla voidaan tehokkaasti vähentää hoitohenkilöstön altistumista ilmavälitteisille infektioille. Toivomme, että tämän tutkimustiedon avulla voidaan ehkäistä hoitohenkilöstön sairastumista, sanoo työturvallisuustutkimuksen päällikkö Mary Ogungbeje IOSH:ista.

Lue lisää:

Airborne-hankkeen loppuraportti