Insinööristä diplomi-insinööriksi LUTissa

Teksti ja kuvat: Mari Loikkanen

Jo opiskellessaan Turun AMK:ssa koneautomaation insinööriksi Kimmo Metsämäki suunnitteli, että olisi valmistumisen jälkeen ensin pari vuotta töissä ja suuntaisi sitten jatko-opintoihin. 

Kun valmistuminen koitti vuonna 2005, elämä vei: tuli lapsia, remonttihommia ja vakituinen työ. Taustalla kyti kuitenkin alkuperäinen ajatus jatko-opinnoista. 

– Työskentelin 15 vuotta automaatio- ja mekaniikkasuunnittelijana. Kun työkaverini huomasi, että Lappeenrannassa on etäopiskelumahdollisuus diplomi-insinööriksi, kiinnostuin siitä itsekin, Metsämäki kertoo.

LUT-yliopisto eli Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto tarjoaa aikuisille konetekniikan diplomi-insinööri-koulutusta, joka on räätälöity kurssitarjonnaltaan Varsinais-Suomen työllisyystarpeisiin. Koulutusohjelman voi suorittaa etänä.

Metsämäki tarttui tähän mahdollisuuteen ja aloitti JEDI-koulutuksen (Joustavasti etänä diplomi-insinööriksi) vuonna 2016.

– Opintoja on voinut aidosti tehdä työn ohella. Olen opiskellut iltaisin ja pyrkinyt siihen, että teen joka päivä vähän sen sijaan, että käyttäisin vaikka koko viikonlopun opiskeluun.

Opetusta etänä

Suurin osa opetuksesta on englanniksi. Metsämäki kuvailee, että opetusta voi seurata videoilta itselleen sopivana ajankohtana. Osa luennoista on pidetty Turun AMK:n kampuksella Lemminkäisenkadulla, jolloin opettaja onkin matkustanut Lappeenrannasta Turkuun.

Laboratoriotöiden käytännön harjoitteet on pitänyt kuitenkin suorittaa paikan päällä Lappeenrannassa.

– Lappeenrannassa olen käynyt koko tänä aikana viisi kertaa, hän sanoo ja kehuu Turun ja Lappeenrannan välistä junayhteyttä.

Ohjelmoitavalla CNC-sorvilla koneistetaan pyörähdyskappaleita, Kimmo Metsämäki näyttää.

Koulutusohjelmassa opiskelee väkeä ympäri Suomea, vaikka valtaosa onkin Varsinais-Suomesta. Opiskelijat ovat perustaneet yhteisen WhatsApp-ryhmän yhteydenpitoa varten. 

– Olemme päätyneet tekemään ryhmätyöt aina samalla porukalla. Kasvokkain olemme nähneet sekä Lappeenrannassa että Turussa jokirannan kahvilassa, missä olemme hieroneet raporttia yhdessä.

Metsämäki on kokenut yhdessätekemisen mukavaksi ja hedelmälliseksi. Myös LUTin opiskelijajärjestö on huomioinut etäällä opiskelevia. Lappeenrantalaiset kantoivat Saimaan vettä Turkuun, että turkulaiset teekkarit saisivat etäkasteen.

– Siitä sitten saimme vettä kauhalla päähän, Metsämäki naurahtaa.

Kiinteä kurssipaketti

LUTissa Metsämäki on opiskellut muun muassa lasertyöstömenetelmiä, hydrauliikkaa, lujuuslaskentaa, teräsrakenteiden suunnittelua ja monikappaledynamiikkaa. 

– Kurssipaketti on ollut aika kiinteä. Sivuaineopinnoiksi otin liiketoimintaosaamista, koska olen kiinnostunut päällikkötason tehtävistä.

Metsämäki on ollut kaiken kaikkiaan tyytyväinen koulutukseen ja LUTista on jäänyt hyvä mielikuva. Haasteellisinta on Metsämäen mukaan ollut matematiikka, jota hän oli jo ehtinyt vuosien varrella unohtaa ennen jatko-opintoihin suuntaamista.

– Asiat ovat ikään kuin samoja kuin AMK:ssa, mutta menevät asteen syvemmälle ja haetaan matemaattisia malleja ilmiöille, hän kuvailee. 

Kimmo Metsämäki työskentelee Turun AMK:ssa laboratorioinsinöörinä. Taustalla 5-akselinen työstökone, joka on Turun AMK:n valmistuslaboratorion uusin hankinta.

Tavoiteaika valmistumiselle on 2,5 vuotta. Metsämäeltä puuttuu enää muutama kurssi ja diplomityö.

Hän työskentelee nykyisin Turun ammattikorkeakoulussa laboratorioinsinöörinä ja aikoo tehdä diplomi-insinöörin lopputyönsä metallisten 3D-tulosteiden jälkikäsittelystä. Diplomityössä hän pystyy kätevästi hyödyntämään Turun AMK:n uutta metallin 3D-tulostinta.

Ajan uudet haasteet

LUTin konetekniikan professori Heidi Piili ohjaa Metsämäen diplomityön. Hänen mukaansa 3D-tulostuksessa opiskelijoiden määrä kasvaa koko ajan.

– 3D-tulostus eli lisäävä valmistus on nopeasti kehittyvä ala, joka vaatii jatkuvaa taitojen päivitystä. Ala tarjoaa runsaan määrän mahdollisuuksia, myös Suomessa, Piili sanoo. 

Aikuisille tarkoitettu JEDI-linja pureutuu osaltaan myös lisäävään valmistukseen.

Piili kannustaa jatkokouluttautumiseen. Hän on sitä mieltä, ettei nykyään voi enää tuudittautua yhteen tutkintoon ammattien ja vaatimusten muutospaineissa. 

– Perustuotannon siirtyessä edullisemman työvoiman maihin Suomeen jää tiettyjen alojen erikoisosaaminen. Voimme vastata ajan haasteisiin kouluttautumalla huipputason osaajiksi ja erikoistuneiksi asiantuntijoiksi, hän sanoo.

Ongelmana on, ettei tällaisia osaajia ole tarpeeksi. Elinikäinen oppiminen kannattaa, sillä osaamisen päivittäminen antaa uusia mahdollisuuksia ja kilpailuetua.

– Etänä suoritettava DI-koulutus on loistava ratkaisu työelämän tarpeisiin, hän kiteyttää.