Koronapandemia antoi sysäyksen digiohjaukselle – mitä siitä opittiin?

Teksti ja kuva: Mari Loikkanen

Digitaaliset kohtaamiset ruudun äärellä muuttuivat arkisiksi koronapandemian aikana. Pandemian vauhdittama digiloikka kuitenkin paljasti uudenlaisia osaamistarpeita.

Oli osattava luoda digitaalisesti saavutettavaa ohjausta, niin teknisesti kuin vuorovaikutuksellisestikin.

─ Kun on kohtaamisia ruudun äärellä, tilanteessa on kaksi puolta. Ensinnäkin se, miten se mahdollistetaan etäosallistujalle teknisesti ja toiseksi myös se, millaiseksi vuorovaikutustilanne luodaan. Kyse ei ole pelkästä tiedonvälityksestä, vaan myös tunnelman ja luottamuksen luomisesta kohtaamiseen, kuvailee Turun AMK:n koulutusvastaava Anne Rouhelo.

Rouhelo toimii projektipäällikkönä nyt päättyvässä PODI – Polkuja ja palveluja digitaaliseen ohjaukseen ja oppimiseen -hankkeessa. ESR-rahoitteinen REACT-EU-hanke on Turun AMK:n koordinoima, ja se on rahoitettu osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian vuoksi toteuttamia toimia. Hanke on kestänyt reilut kaksi vuotta.

─ Päätavoitteena on ollut kehittää digitaalisesti saavutettavaa ohjausta sekä lisätä kouluttajien ja ohjaajien digikompetensseja. 

Lisäksi on haluttu parantaa opiskelijoiden ja koulutusorganisaatioiden digiosaamista sekä ura- ja opinto-ohjauksen palveluja.

Työpajasta lisäpotkua urasuunnitteluun

Mukana on ollut kahdeksan koulutusorganisaatiota Varsinais-Suomesta. Turun AMK:ssa hankkeen osalta järjestettiin työpajoja, joissa keskityttiin opiskelijoiden digiosaamisen ja urasuunnittelutaitojen kehittämiseen.  Työpajassa haluttiin antaa osallistujille digitaalista osaamista oman työuran suunnitteluun ja siten myös työllistymisen tukemiseen.

Työpajat olivat erityisesti YAMK-tutkintoa suorittavien suosiossa. Rouhelon mukaan suurin osa osallistuneista opiskelijoista oli Terveyden ja hyvinvoinnin sektorin Master Schoolista. Oppia saatiin muun muassa Canvan käyttöön graafisessa suunnittelussa, verkkosivujen tekemiseen ja CV:n tuomiseen verkkoon Wixin avulla sekä oman osaamisen digitaaliseen markkinointiin LinkedInissä. Työpajassa harjoiteltiin lisäksi oman osaamisen sanoittamista ja videohakemuksen tekemistä.

─ Opiskelijat ovat voineet hyödyntää työpajassa saamiaan oppeja myös opinnoissa, esimerkiksi käyttämällä Canvaa erilaisissa esityksissä, Rouhelo kertoo.

Työpajan anti siirretään verkkokurssiksi Itslearningiin, josta sen voi opiskella halutessaan omatoimisesti.

Digiosaaminen on vetovoimatekijä

Hankkeessa on tehty monenlaisia toimenpiteitä ja pilotointia. Esimerkiksi sähköistä ajanvarausta ohjauspalveluihin on pilotoitu useilla toimijoilla, ja pelillistämistä on kokeiltu työpaikkaohjaajien osaamisen kehittämisen välineenä. Turun AKK:ssa puolestaan luotiin henkilöstön digiosaamisesta itsearviointilomake, joka viedään osaksi kehityskeskustelua.

─ Eri organisaatioiden välinen yhteistyö on ollut hankkeessa hyvää ja olemme saaneet jaettua mukavasti osaamista puolin ja toisin, Rouhelo kiittelee.

Rouhelo muistuttaa, että digiosaaminen itsessään on vetovoimatekijä. Kun ohjausta ja opetusta voidaan pitää laadukkaasti myös etänä, voidaan palvella erilaisia tarpeita monipuolisemmin. Digiosaamisen lisääminen parantaa ohjauksen saavutettavuutta.

─ Digitaalisten keinojen avulla saavutetaan opiskelijoita entistä paremmin eri paikkakunnilta, kun kursseja voidaan pitää verkkokoulutuksina. Tämä on olennaista myös jatkuvan oppimisen näkökulmasta, että ihmisillä on helpompi pääsy tarvitsemansa osaamisen äärelle.

Lokakuussa pidettiin PODI-hankkeen päätösseminaari, jossa kuultiin hankkeen tulosten esittelyn lisäksi pääpuheenvuorot Tallinnan yliopiston Mart Laanpereltä ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Sari Miettiseltä. Laanpere kertoi jatkuvan oppimisen digimuutoksesta Virossa. Miettinen pureutui digiohjauksen tulevaisuusnäkökulmiin.