Kansainvälisten opiskelijoiden aktiivisuus niitti kehuja työharjoittelussa

Teksti ja kuvat: Mari Loikkanen

Kun intialainen Kiran Drall saapui Suomeen keskellä kylmää talvea, edessä oli valtava kulttuurishokki. Mistä täällä ostetaan ruokaa? Mitä pukea päälle pakkassäässä? Mitä eleettömät suomalaiset ajattelevat?

Näiden mietteiden keskellä Drall aloitti opinnot Turun AMK:n uudessa englanninkielisessä sosionomikoulutuksessa, joka kulkee nimellä Bachelor of Social Services, Early Childhood Education . Koulutus toteutetaan Salon IoT Campuksella, mutta Drall asuu perheineen Turussa ja käy Salossa tarpeen mukaan.

Uusi englanninkielinen sosionomitutkinto käynnistyi Turun AMK:ssa vuonna 2022 ja tällä hetkellä tutkintoa suorittaa jo toinen vuosikurssi. Suurin osa tutkinnon opiskelijoista on tullut Suomeen opintojen perässä. Drall on mukana ensimmäisenä aloittaneessa ryhmässä, jossa ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita on 24. 

Kotonaan Intiassa Drall surffasi netissä ja etsi opiskelumahdollisuuksia. Aina uudestaan ja uudestaan tuli vastaan tieto: Suomi on maailman onnellisin maa. Tämä herätti huomion.

─ Halusimme mieheni kanssa rakentaa elämämme jonnekin muualle kuin Delhiin. Siskoni asuu Kanadassa, joten sekin kiinnosti. Kuitenkin maailman onnellisin maa Suomi kuulosti houkuttelevalta ja päätimme antaa Suomelle mahdollisuuden, Drall kertoo.

Lasten itsenäisyys ihastuttaa

Onnellisuus Suomessa on ollut erilaista kuin mitä heti ensimmäisenä ajattelisi. Joulupukin kotimaassa ei ollutkaan suurta iloista karnevaalitunnelmaa jouluna, kuten Drall oli ajatellut, mutta Drall on innostunut suomalaisesta vapaudesta ja itsenäisyydestä, joka näkyy jo pienten lasten arjessa. Tämä tuli esiin, kun hän suoritti sosionomitutkintoon kuuluvan harjoittelun työskentelemällä Turun Auralan päiväkodin varhaiskasvatuksessa.

─ Opin työharjoittelussa ihan uudenlaisia näkökulmia. Suomessa lapsia kannustetaan ja ohjataan toimimaan itsenäisesti eikä tehdä automaattisesti kaikkea lapsen puolesta. Intiassa toimitaan aivan päinvastaisesti. Tämä toimintatapa on avannut silmiäni ja olen muuttanut toimintaani jopa omien lasteni kanssa, koska olen huomannut sen toimivan, Drall sanoo.

Auralan päiväkodissa Drall työskenteli 3─5-vuotiaiden lasten parissa. Työharjoittelutehtäviin kuului tavallisia päiväkodin arkeen liittyviä toimintoja, kuten pukemista, ruokailussa auttamista ja toiminnan suunnittelua. Erona oli kuitenkin se, ettei Drall osaa suomea kuin muutamien peruslauseiden verran. 

─ Lapset suhtautuivat ihanan mutkattomasti, vaikkei yhteistä kieltä ollutkaan. Kommunikoin eleiden, kuvien, katsekontaktin ja kehonkielen avulla. Nämä ovat taitoja, joita olen oppinut nyt sosionomiopinnoissa. Ja toki jos lapsi vaikka tuo hanskat eteeni, ymmärrän kyllä, että hanskat pitäisi auttaa päälle, Drall kuvailee. 

Työharjoittelut sujuneet hienosti

Turun AMK:n kansainvälisten sosionomiopiskelijoiden työharjoittelut pyörähtivät käyntiin syksyllä ja ne ovat sujuneet mainiosti. Moni opiskelijoista suuntasi harjoitteluun juuri varhaiskasvatukseen ja sai tuntumaa suomalaiseen päiväkotiarkeen. Harjoitteluita tehtiin myös kouluissa ja erilaisissa yhdistyksissä.

Sosiaali- ja kasvatusalan lehtori Olli Toivonen Turun AMK:sta kertoo, että kansainvälisten sosionomiopiskelijoiden kyky kohdata asiakkaita on saanut kiitosta, vaikkei suomen kielen taitoa olisikaan. 

─ Sen, minkä he häviävät kielitaidossa, he voittavat persoonallaan. Harjoittelijoita on vuolaasti kehuttu ja heihin on oltu tyytyväisiä. Heitä on kuvattu aktiivisiksi ja heistä on välittynyt halu kehittyä. On iso elämänmuutos lähteä Suomeen, joten tänne hakeutuvat eivät lähtökohtaisesti ole passiivisia muutenkaan, vaan hyvin motivoituneita ja toimeliaita, hän kertoo.

Auralan päiväkodin johtaja Mervi Levo kertoo, että lapset ottivat Drallin heti omakseen ja harjoittelu sujui hienosti. Englanninkielisen harjoittelijan palkkaaminen vaatii harjoittelupaikalta viitseliäisyyttä tulkkaamiseen, mutta samalla arkeen saadaan jotain uutta ja erilaista.

─ Kansainvälinen harjoittelija tuo erilaista näkökulmaa mukanaan. On piristävää katsoa asioita vähän toiselta kantilta ja itsekin joutuu miettimään ja perustelemaan, miksi tosiaan Suomessa asiat tehdään juuri tällä tavalla. Näen sen rikkautena. On myös hauska kuulla heidän tavoistaan tehdä asioita, Levo kertoo.

Hän muistuttaa, etteivät kansainväliset opiskelijat pääse kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan, jos he eivät pääse oppimaan käytännön ympäristössä. 

─ Näen tämän samalla eräänlaisena vastuuna kotouttamiseen, hän lisää.

Kiran Drall sai huomata työharjoittelussa, miten suomalaisia ohjataan itsenäisiksi jo pienestä pitäen.

Kulttuurierojen kohtaamista

Kiran Drall nauraa, että päiväkodissa hän oppi, kuinka monta erilaista leipää ja maitoa Suomessa onkaan. On näkkileipää, ruisleipää, sämpylää, rasvatonta maitoa, laktoositonta maitoa ja kauramaitoa. Tätä kirjoa hän ei osannut kuvitellakaan. 

─ Sain harjoittelun aikana paljon apua ja tukea, ja pääsin myös pitämään ohjattuja tuokioita lapsille. Pidin esimerkiksi maalaustuokion ja joogahetken sekä opetin lapsia myös tunnistamaan numeroita. Intiassa lapset aloittavat harjoittelemaan aakkosia ja numeroita jo 2,5-vuotiaana. Sekin oli minulle yllätys, ettei täällä ole niin.

Drall on löytänyt Suomesta jo ystäväpiirin ja on kotiutunut hyvin. Ulkomaalaiselle korkeakoulututkinnon suorittaminen Suomessa on maksullista ja lukukausimaksut lohkaisevat ison osan taloudellisesti. Drall työskentelee siivousalalla opintojen ulkopuolella. Hänen lääkärimiehensä on ottanut vastaan toisen alan töitä, kunnes saa opiskeltua Suomessa vaadittavan lääkärintutkinnon. Perheen lapset käyvät Suomessa koulua.

─ Haluamme rakentaa elämän tänne, mutta sitä varten meidän on opittava suomen kieli. Olen jo opiskellut suomen alkeet, mutta se ei vielä riitä. Edetäkseen uralla on osattava suomea, Drall toteaa.

Lehtori Olli Toivosen mukaan opinnoissa on painotettu suomen kielen oppimisen tärkeyttä. Vaikka työelämä muuttuu monikulttuurisemmaksi, suomen kielen taidolla on merkittävä vaikutus työllistymisessä.

─ Harjoittelu on myös kielenoppimisalusta. Siellä motivaatio kielen oppimiseen kasvaa, hän muistuttaa.

Parhaillaan etsinnässä ovat harjoittelupaikat seuraavan vuosikurssin kansainvälisille opiskelijoille.