Turun AMK mukana aurinkovoiman ja maanviljelyn yhdistämisen pilottitutkimushankkeessa

Kyseessä on ensimmäinen niin kutsuttu agrivoltaics-tutkimushanke Suomessa. Agrivoltaics-termi tulee sanoista agriculture (maatalous) ja photovoltaics (aurinkovoima). Hankkeen yhteydessä selvitetään myös paneelien ympäristöystävällisempiä telineitä sekä Smart farming -mahdollisuutta maatiloilla aurinkopaneelien yhteydessä, missä esimerkiksi viljelysten kastelujärjestelmiä automatisoidaan.

Agrivoltaics-projekteissa aurinkopaneeleita ei sijoiteta rakennusten katoille, vaan paneelit ja viljelytoiminta sijoittuvat samalle maapinta-alalle, eli esimerkiksi pelloille tai marjatiloille, jolloin kaksi elinkeinoa toimivat yhdessä rinnakkain. Tällöin aurinkovoimaloiden alta ei tarvitse poistaa käytöstä metsää tai peltopinta-alaa. Toimintamalli ratkaisee toteutuessaan monia ajankohtaisia kysymyksiä niin uusiutuvan energian ja kestävän kehityksen, tehokkaan maankäytön kuin kotimaisen maanviljelyn sekä ruoantuotannon osalta. Suomalaisen maatalouden vahvistaminen on hankkeessa äärimmäisen tärkeä tavoite. 

– Olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa keskimäärin jopa neljä maatilaa päivässä lopettaa toimintansa Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 maatalouden tuotantolaitteiden hankintahinnat nousivat 22 prosenttia ja maatalouden tuotantovälineiden ja -palveluiden kustannukset nousivat 29 prosenttia, samoin on uutisoitu lannoitteiden hintojen kallistumisesta”, kommentoi Energiequellen liiketoiminnan kehitysjohtaja Karl Schultheis.

Aurinkopaneelien avulla on potentiaalia luoda niin kutsuttuja mikroilmastoja, mikä voisi edistää tiettyjen viljelykasvien kasvua Suomessa sekä parempia satoja ja siten vähentää elintarvikkeiden tuontiriippuvuutta. Toimintamalli voisi sopia esimerkiksi marjojen tai salaattien kavutukseen, sillä ne tarvitsevat vähemmän auringonvaloa menestyäkseen.

– Peltoalueille tai maatiloille tulevien aurinkosähköjärjestelmien optimaalinen sijoittuminen sekä kokoonpano riippuu lopulta myös suuresti viljelykasveista, ja tämä optimointi voidaan toteuttaa käytännössä ainoastaan vain kenttäkokeilla, sanoo Energiequellelle tutkimushankkeen osana opinnäytetyötä Turun ammattikorkeakoulussa tekevä Mika Suontlahti.

Käytännössä agrivoltaics-pilottipaneelit istutuksineen voisivat nousta Helsingin yliopiston Viikin kampuksen tutkimustilalle mahdollisesti jo tulevana vuonna, mutta lopullinen sijainti ja aikataulu ovat vielä avoinna. Kyseessä on vielä tässä kohtaa rajatun kokoinen valmisteluhanke, jotta isomman mittakaavan kenttäkokeet ja aiheen syvempi tutkimus onnistuvat.

– Hankkeessa tavoitteenamme on luoda suunnitelma maatalouden aurinkosähköjärjestelmien menestyksekkäälle käyttöönotolle laajemmin Suomessa, ottaen huomioon pohjoismaiset ilmasto-olosuhteet ja mahdolliset hyödyt viljelijöille, yhteisöille ja ympäristölle, sanoo Turun ammattikorkeakoulun energia- ja ympäristötekniikan lehtori ja tutkimusvastaava Samuli Ranta.