Virtuaalitodellisuus innostaa oppimaan – ”Hyvä lisämauste perinteiseen opetukseen”

Teksti ja kuvat: Minna Salakari 

Olohuoneen seinäkello tikittää. Kello on kaksikymmentä yli kymmenen aamulla, ja kotihoidon asiakas istuu nojatuolissa. Kotisairaanhoitaja on havainnut vanhuksen yleistilan laskun ja hälyttänyt lisäapua.

Kaksi hoitajaa heiluu suuret lasit päässään ja valkoiset ohjaimet käsissään Turun ammattikorkeakoulun Sun hyvä elämä -klinikan perällä. 

Kädet liikkuvat, selät kumartuvat, polvet notkistuvat ja puheensorina täyttää tilan. 

Piia Harpo ja Väinö Hynynen hoitavat iäkästä potilasta – virtuaalisesti. 

– Voisiko hänellä olla virtsatieinfektio? ehdottaa Harpo.

Hän on lukenut kotihoidon potilaan tiedot tietojärjestelmästä ja hoksannut nopeasti, että vanhuksella on taustalla useita virtsatieinfektioita. Harpo keskustelee hoitajakollegansa kanssa. He päättävät mitata vanhukselta lämmön, verenpaineen, happisaturaation ja hengitystaajuuden. 

– Näissä ei ole mitään ihmeellistä. Pulssi ehkä vähän hakkaa, Hynynen sanoo kollegalleen.

Kaksikko tutkii lisäksi potilaan ihon ja tarkastelee muistitestin tulosta. Välillä he kohentavat vanhuksen asentoa. Sitten he alkavat laskea ääneen NEWS-pisteitä, joita käytetään apuvälineenä potilaan voinnin tarkkailussa ja vakavien tilanteiden tunnistamisessa.

Virtuaalitodellisuus on turvallinen ja tehokas oppimisympäristö

Harpo ja Hynynen ovat toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijoita. He osallistuivat Ikääntyneiden hoitotyön erityispiirteet -opintojaksoon kuuluvaan VR- eli virtuaalitodellisuusharjoitteluun Sun hyvä elämä -klinikalla. Päivän pelinä hyödynnettiin Duodecimin Oppiportin Päivystykselliset tilanteet kotihoidossa -verkkokoulutusta.

Turun ammattikorkeakoulun Sun hyvä elämä -klinikan opetussairaanhoitaja Miia Tähtinen kertoo, että virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen hoitotyön opetuksessa mahdollistaa uudenlaisen ja innovatiivisen tavan oppia. 

Hänen mukaansa virtuaalisessa ympäristössä hoitotyön opiskelijoilla on mahdollisuus harjoitella asioita, joita he eivät välttämättä kohtaa kliinisissä harjoitteluissa. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus kerrata asioita, joita harjoitellaan prekliinisillä tunneilla – VR täydentääkin perinteistä oppimista. 

Virtuaaliset ympäristöt muistuttavat ja mukailevat autenttisia hoitotyön oppimisympäristöjä esimerkiksi kirurgisen ja akuuttihoitotyön, lasten hoitotyön ja kotihoidon tilanteissa. 

–  Näissä ympäristöissä opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää käytännön hoitotaitoja, kuten potilaiden tilan arvioimista, leikkaussalin instrumenttipöydän valmistamista, verensiirtoa ja lääkehoitoa, Tähtinen kertoo.

VR:n avulla voidaan harjoitella myös kliinistä päätöksentekoa, hätätapauksiin reagoimista ja elvytystä.

Virtuaalitodellisuudessa toteutuva opetus tarjoaa hoitotyön opiskelijoille turvallisen, tehokkaan, toistettavissa olevan oppimiskokemuksen. Uuden teknologian avulla voidaan myös harjoitella yhdessä tekemistä ja tukea näin oppijoiden vuorovaikutustaitoja. 

Tähtisen mukaan teknologian hyödyntäminen hoitotyön opetuksessa lisää opiskelijoiden kiinnostusta opetettavaan aiheeseen ja edistää tiedonsaantia sekä ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokykyä. 

– Se mahdollistaa tietojen soveltamisen käytännössä ja esimerkiksi virheistä oppimisen, hän sanoo.

Teknologiasta potkua hoitotyön opetukseen

Miia Tähtinen kertoo, että Turun ammattikorkeakoulun hoitotyön opetuksessa VR-laseja on käytetty monipuolisesti noin vuoden ajan. Hän toivoo, että opetukseen saataisiin tulevaisuudessa entistä laadukkaampia 360-videoita aidoista hoitotilanteista, joihin opiskelijat eivät välttämättä muuten opintojensa aikana pääse mukaan. 

VR-pelejä tuotetaan ammattikorkeakoulun hankkeissa, ja opiskelijat pääsevät mukaan kehittämistyöhön esimerkiksi opinnäytetöissään. Kehittyvien teknologioiden myötä opetukseen voidaan tuoda kokonaisvaltaisia elämyksiä. 

– Virtuaalitodellisuuden avulla opiskelijoille voidaan näyttää erilaisia paikkoja ja tilanteita ikään kuin he olisivat itse fyysisesti paikalla, sanoo sairaanhoitajaopiskelija Frans-Emil Vuono. 

Vuono ja hänen opiskelijatoverinsa Marisa Heinonen ja Miska Nikula toimivat oppimisklinikalla VR-pelimoderaattorina osana kolmannen opiskeluvuoden yrittäjyysharjoittelua.

Kolmikko esittelee VR-laseja ja Duodecimin tuottamaa kotihoidon peliä ja ohjaa sen pelaamista klinikan opiskelijoille.

– Tässä pelissä kyse on edistyneestä teknologiasta, jossa virtuaalimaailma on hyvin rakennettu ja potilastapaukset ovat aidontuntuisia. Näiden avulla opiskelijat kokevat pääsevänsä oikeantuntuiseen ympäristöön, ja näissä tekniikka toimii moitteettomasti, Nikula sanoo.

Kotihoitotilanteesta klinikan sohvalle palanneet Harpo ja Hynynen nyökkäilevät – heidän mukaansa virtuaaliympäristö tuo hyvän lisämausteen perinteiseen opetukseen ja oppimiseen. 

– Parasta oli jatkuva ja selkeä ohjaus, jonka mukaan pelissä oli helppo edetä ja toimia hoitotilanteessa, Harpo kertoo.

Hänen mukaansa pelin edetessä oppii lisää oikeista toimintatavoista mutta myös ohjainten käytöstä.

– Me ratkaisimme tapauksen. Kotihoidon potilas sai kaksi NEWS-pistettä. Eli mistään vakavasta ei ollut tällä kertaa onneksi kyse.