Siirry pääsisältöön Siirry hakuun
Sivu päivitetty 21.9.2015
Jorma ja Eveliina Pasanen painivat

Speden sukulainen kuvaa elokuvaa painimolskilla

Jorma Pasanen, 69, matkaa viimeistä kertaa elämässään painin maailmanmestaruuskisoihin Kreikkaan. Painimisesta jo viisivuotiaana tarpeekseen saanut tytär Eveliina, 25, ryhtyy valmentamaan isäänsä. Tuloksena on raikkaan tuulahduksen urheiluelokuvien genreen tuova Painiunelmia-dokumentti.

Teksti: Aleksi Ristimäki

Elokuvan ohjaavan ja käsikirjoittavan Eveliina Pasasen mukaan perinteisiä urheiluelokuvia tehdään kyllä tämän tästä, mutta nyt mukana on myös uusia elementtejä.

  – Painiunelmia on näyttämö sukupolvien väliselle kuilulle, sen ylittämiselle ja vanhenemiselle. Tämä on urheiluelokuva, jossa painitaan ihan muiden asioiden kanssa, luonnehtii Pasanen.

Ensi-iltansa keväällä 2016 saava elokuva on sydämellisen huumorin ja draaman täyteinen matka kovien treenien ja harjoitusotteluiden kautta painin sydänmaille Pyhäjärvelle, sekä sieltä edelleen lokakuussa järjestettäviin veteraanien maailmanmestaruuskisoihin Ateenaan. Dokumentti on samalla Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa elokuvaa opiskelevan Eveliina Pasasen opinnäytetyö.

  – Mielenkiintoisen elokuvasta tekee lähtöasetelma: Eveliina ei harrasta painia eikä tiedä lajista käytännössä mitään. Elokuvaidean keksittyään hän käveli kirjastoon lainaamaan painikirjoja, ihmetteli lajiin kuuluvia hassun näköisiä liikkeitä ja lähetti niistä kuvia nauruun purskahtaen, kertoo elokuvan tuottaja, muun työryhmän tavoin itsekin Turun AMK:ssa opiskeleva Pauliina Kuikka.

  – Nyt tämä sama tyttö painii itse niin kovalla innolla isäänsä vastaan, että hänellä on hiusmurtuma jalassa.

Erilaiset painiunelmat

Elokuva on isän ja tyttären välinen taisto. Kaksi temperamenttista ihmistä yrittää saada tahtonsa läpi. Ajaako jompikumpi toisen siltatilanteeseen vai päädytäänkö tasapeliin ja lämminhenkiseen halaukseen?

Eveliinan lapsuusmuistot painista ovat kaikkea muuta kuin lämminhenkisiä ja positiivisia.

  – Ensimmäiset mielikuvani painista ovat tosi epämiellyttäviä. Se oli sellaista pakkopullaa. En ehkä ymmärtänyt koko lajin ideaa ja lopetin liian aikaisin. Erimielisyydet isän ja minun välillä sekä koulukiusaaminen edesauttoivat lajin hylkäämistä. Suoraan sanoen en halunnut enää koskaan painia tai mennä lähellekään painisalia.

Painiunelmia-dokumenttiprojektin tarkoituksena on tarjota katsojalle kierolla tavalla sympaattinen, täysillä eteenpäin jyskyttävä ja elämänmakuinen kokemus. Elokuvassa isä toteuttaa painiunelmaansa osallistuen kolmannen kerran veteraanien MM-kisoihin haaveenaan kirkkain mitali. Tyttären unelmana on saada lapsuuden menetetyt yhteiset isä-tytär-hetket painimolskilla takaisin.

  – Onhan siinä jotain todella kieroa, että nyt minä kuvittelen voivani tällaisella taustalla ryhtyä valmentamaan isääni, naurahtaa sukua elokuvalegenda Spede Pasaselle oleva Eveliina.