Seminaarissa asetutaan sananvapaussodan etulinjaan – ”Mikä on journalistin vastuu?”
In the Front Line for Freedom of Speech -seminaarissa nostetaan tapetille muun muassa journalistin vastuu sananvapauden toteuttajana. Puhujina on alan kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita.
Teksti: Matti Koivisto
Kuva: Jukka Laaksonen
Turun ammattikorkeakoulun ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämässä tapahtumassa keskustellaan sananvapaudesta meillä ja Afrikassa. Puhujanpöntön taakse asettuvat esimerkiksi kansanedustaja Pekka Haavisto ja VIKES:n hallituksen puheenjohtaja Juha Rekola. Myös edustajat Namibiasta, Tansaniasta ja Ghanasta ovat paikalla kertomassa maidensa sananvapaustilanteista.
Turun AMK:n ja Metropolian yhteinen JOCID-hanke on vahvasti mukana tapahtuman organisoinnissa. Hankkeen akateeminen koordinaattori Pia Alanko kertoo, että kyseessä on viimeinen aktiviteetti, joka tehdään JOCID-verkoston kanssa yhteistyössä.
– Sananvapaus on tärkeä teema, joka on nyt erittäin ajankohtainen myös Suomessa. JOCID-hankkeen seminaareissa ja aktiviteeteissa sananvapaus on koko ajan kulkenut yhtenä keskeisenä teemana, Alanko painottaa.
”Is there freedom after speech?”
Hankkeen rooli seminaarissa on iso, etenkin esiintyjäpuolella. Alangon mukaan JOCID mahdollisti sen, että puhujiksi voitiin kutsua yhteistyökumppaneita Namibiasta ja Tansaniasta.
– Namibian ja Ghanan puhujat käsittelevät sananvapauden haasteita erityisesti kulttuurisen tasa-arvon ja demokratian kannalta. Aloyce Mohamed puhuu haasteista, joita journalistit työssään kohtaavat Tansaniassa. Tansaniassa on parlamenttivaalit käyty, joten aihe on hyvin ajankohtainen, Alanko kertoo.
JOCID-projektin rahoituskausi on tullut päätökseen ja yhteistyölle pohditaan parhaillaan jatkomahdollisuuksia. Tehtävää riittäisi edelleen.
– Meidän eteläisten kollegoidemme osalta sananvapaustilanne vaihtelee; hankalin tilanne tätä nykyä on Tansaniassa, josta yksi kollegani sanoi, että ”We have freedom of speech, but is there freedom after speech”.
Verkkoviha riesana kotimaassa
Kansallisella tasolla sananvapauden suurimmat pulmat liittyvät verkossa roihuavaan vihapuheeseen. Seminaarissa aiheesta puhuu valtiotieteiden maisteri Matleena Kantola, joka on tutkinut verkkovihaa gradussaan.
– Verkkoviha kaventaa toimittajien, asiantuntijoiden, poliitikkojen tai vähemmistöihin kuuluvien sananvapautta, kun he eivät halua tulla julkisuuteen keskustelemaan näistä aiheista. On myös mahdollista, että toimittajat alkavat vältellä joitain aihepiirejä verkkovihan pelossa, hän kertoo.
Kantola käsittelee vihapuhetta puheenvuorossaan ”Hate Speech vs Democracy in Finland”. Jos esimerkiksi Afrikassa sananvapauden ongelmat liittyvät sen rajallisuuteen, Suomessa tilanne on lähes päinvastainen.
– Vihapuheen ja demokratian ristiriidassa on kyse siitä, miten tasapainotellaan sananvapauden ja vihapuheen välillä. Sananvapauteen kuuluu oikeus sanoa omia mielipiteitään ja ajatuksiaan, mutta demokraattisessa yhteiskunnassa tulee myös kunnioittaa jokaisen ihmisarvoa, Kantola pohtii.
Yksittäisen journalistin valinnat korostuvat vihapuheen kitkemisessä. Kantolan mukaan medialukutaidon avulla toimittaja voi tunnistaa vihapuheen, eikä näin syyllisty sen uusintamiseen.
– Kaikkia mielipiteitä ei voi ottaa sellaisenaan vastaan, vaan journalistin tulisi esittää myös vasta-argumentteja, jotta yleisö voi muodostaa paremmin oman käsityksensä asioista, Kantola kertoo.