Neuroliikunnan kehittäjät kokoontuivat
Turun AMK:ssa Ruiskadulla järjestettiin 3.3.2016 Neuroliikkuja paikallistasolla 2013-2015 –projektin loppuseminaari. Seminaarissa tuotiin esille muun muassa mitä kaikkea soveltava liikunta voi olla. Miten pilottikunnissa on toimittu soveltavan liikunnan toteuttamiseksi? Eipä unohdettu opiskelijoidenkaan osallistumista erilaisissa tehtävissä.
Neuroliikkuja paikallistasolla -projektin tavoitteena on, että neurologista sairautta sairastava liikkuja pystyy harrastamaan terveyttä edistävää liikuntaa haluamallaan tavalla projektin jälkeen projektin pilottikunnissa. Pilottikuntina olivat Turku, Loimaa, Uusikaupunki ja Paimio.
- Liikunnalla on erityisen tärkeä merkitys pitkäaikaissairaille ja vammaisille henkilöille toimintakyvyn ylläpitämisessä ja parantamisessa. Samalla ennaltaehkäistään vammojen ja oireyhtymien syntymistä, lisätään lihasvoimaa, tasapainoa ja liikkuvuutta, Neurologisten vammaisjärjestöjen puheenjohtaja Tomi Kaasinen korostaa.
Vaikutukset mielen hyvinvointiin ovat positiivisia, osallistumisen ja osallisuuden kokemusten myötä.
Mistä kaikki sai alkunsa?
Projekti-idea on lähtöisin neurologisilta vammaisjärjestöiltä. Paikallisyhdistyksien toiveita projektille oli muun muassa tiedon lisääminen sairauksista ja neuroliikkujille sopivista liikuntaryhmistä. Yhdistykset toivoivat yhteistyötä ja ideointia muiden yhdistysten kanssa.
- Esteettömien tilojen ja toiminnan näkyvyyden lisääntymistä kaivattiin. Haluttiin myös konkreettisia toimia, kuten yhteisiä turnauksia ja lajikokeiluja erityisryhmille sekä yhteistyötä yli kuntarajojen, Raija Luona-Helminen mainitsee.
- Kehittämisprosessi yhdistysten kanssa oli pitkä ja antoisa: prosessi tarvitsee lukuisia säännöllisiä tapaamisia ja työskentelyä yhteisten tavoitteiden pohjalta, Luona-Helminen jatkaa.
Toiminnan koordinointi on tärkeää. Toimintaa tulee myös suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää. Näin laadun kehittämisen malli toimii ja toiminnassa on oppivan organisaation tunnusmerkkejä.
Opiskelijat mukana projektissa
Projektissa hyödynnettiin opiskelijoiden ideoita ja opettajien oman alansa asiantuntemusta. Mukana oli kaiken kaikkiaan 107 opiskelijaa suorittaen opinnäytetöitä, opintojaksoja, harjoittelua tai assistentin tehtäviä.
Päivi Mäkilä totesi, että opiskelijat ovat oppineet vuorovaikutustaitoja, moniammatillisuutta, paikallisyhdistysten ja projektityöskentelyn käytännön toimintaa. He ovat tutustuneet esteettömyyteen ja saavutettavuuteen sekä erilaisiin palvelurakenteisiin.
- Nyt he tietävät, mikä on neuroliikkuja, miten soveltaa liikuntaa tai millaisia edellytyksiä omatoimiliikunta vaatii, Mäkilä luettelee.
Mia Kilkin opinnäytetyössä todettiin, että yhteistyötä tulee tehdä soveltavan liikunnan toteuttamiseksi aloitteentekijän, tukihenkilön, liikuntapalveluiden, lajiliiton ja kuntoutussektorin välillä. Koulutuksessa tulee huomioida lajien soveltaminen, kohderyhmän erityistarpeet, turvallisuus, avustukset ja markkinointi.
- Kaikki osapuolet hyötyvät yhteistyöstä. Laji kasvattaa harrastajamäärää, toimintarajoitteiset löytävät oman lajinsa ja fysioterapeuteilla kuntoutujien motivointi helpottuu, Kilkki mainitsee.
Kokemuksia soveltavan liikunnan toteuttamisesta
Loimaan yhdyshenkilö Tarja Lähdemäki totesi, että projektin myötä yhteistyö on tiivistynyt liikuntapalveluiden, fysioterapian, kotihoidon ja Tyks Loimaan sairaalan välillä.
- Liikuntapalveluihin perustettiin soveltavan liikunnan ryhmä, joka kokoontuu kerran viikossa, Lähdemäki kertoo.
- Lisäksi järjestettiin Soveltavan liikunnan tapahtuma vuosina 2014 ja 2015. Tästä tapahtumasta tuli suosittu ja siksi sitä jatketaan tulevaisuudessakin.
Heidi Vuoren mukaan toiminta Uudessakaupungissa koki vastoinkäymisiä resurssipulan ja asiakkaiden vähyyden takia. Seuroja ja yhdistyksiä kannustetaan kuitenkin matalan kynnyksen liikunnan järjestämiseen.
Paimiossa tehtiin uimahalli Solinaan esteettömyyskartoitus opinnäytetyönä. Siellä järjestettiin myös kaksi Neuroliikkuja –tapahtumaa
- Paltanpuistossa toteutettu tapahtuma oli luonteeltaan infotyyppinen tapahtuma. Toinen tapahtuma oli sovellettu liikuntapäivä neurologisesti sairaille, johon liikuntaseurat ja järjestöt lähtivät hyvin mukaan, Matleena Koskinen toteaa.
- Jatkossa pyrimme saamaan matalan kynnyksen liikuntaryhmät osaksi seurojen toimintaa.
Johanna Friman kertoi Turun toiminnasta, että yhteistyö TYKS:n neurologian poliklinikan fysioterapeutin kanssa on aloitettu ja kunnan sisällä eri toimijoiden välillä se on tehostunut.
- Lisääntyneen yhteistyön ansiosta yhä useampi taho pystyy välittämään asiakkaille tietoa Turun seudun soveltava liikunnan palveluista, Friman myöntää.
- Kaupunki kehittää palvelulinjoja. Selkiytämme myös palveluketjuja ja liikunnan monipuolista toimintakenttää.
Mitä opittiin?
Luona-Helminen totesi, että tärkeää on istua saman pöydän ääreen ja suunnitella, tehdä ja sopia asioita yhdessä.
- Kehittämistyöhön tarvitaan ketteryyttä, ratkaisukeskeisyyttä, itsearviointia ja asioiden priorisointia. Opiskelijoiden mukanaolo hankkeessa on myös kannattavaa, Luona-Helminen kehuu.
- Kehittämistyö on päässyt vauhtiin – nyt nautitaan saavutetuista tuloksista ja käytännöistä. Systemaattista kehittämistyötä on hyvä jatkaa, Luona-Helminen myhäilee tyytyväisenä.
Projektin jälkeen jatkuu edelleen Liikunta kuntoutuksen tukena 2014 – 2017 -hanke. Neuroliikkujapolun tulosten perusteella suunnitellaan oma täydennyskoulutuskokonaisuus.
