Kulttuurialan kehittämispäivillä usutettiin taiteilijoita uusiin ympäristöihin
Minne menet kulttuurialan koulutus? Tätä pohdittiin 8.–9. marraskuuta Turussa pidetyillä kulttuurialan kehittämispäivillä, kun Turun ammattikorkeakoulun Linnankadun kampukselle oli kokoontunut ammattikorkeakoulujen kulttuurialan henkilökuntaa ja opiskelijoita.
Teksti: Antti Kauppinen
Tämän vuoden kehittämispäivien teemana oli Tulevaisuuden tekijät.
– Koulutuksen ja työelämän vaatimukset ovat entistä korkeammat, mutta mitä taiteen tekeminen ammattilaisena vaatii? Muutos on kiva sana, mutta miten se vaikuttaa meihin? kysyi Taideakatemian koulutusjohtaja Timo Tanskanen kehittämispäivät avanneen seminaarin avauspuheenvuorossa.
Tähän oman näkökantansa toi Taideyliopiston EqualArts -hankkeen varajohtaja Kai Lehikoinen, joka puhui tulevaisuuden kulttuurintekijöiden tarpeista.
– Taideala on laajentumassa, ja yhä enemmän taiteilijat toimivat asiantuntijoina hybrideissä ympäristöissä perinteisen taidealan ulkopuolella.
Taiteesta täytyy pystyä puhumaan ilman jargonia
Kulttuuria ei ole onnistuttu hyödyntämään riittävästi. Lehikoisen mukaan taide voi olla kaikkea mahdollista pikkujoulujen stand up -esityksen ja verkostoitumiskeinon välillä. Sillä voi myös luoda uusia ympäristöjä.
– Arvot luovat perustan ihmisen maailmankatsomukselle. Mitä koetaan tavoiteltavaksi, haluttavaksi ja säilytettäväksi? Taiteellinen luovuus ja kulttuurinen osaaminen vahvistavat niin ikään yhteiskunnallista kehitystä ja hyvinvointia.
– Entä ne tarpeet? Meidän on oltava valmiita tulkitsemaan uusiksi omia periaatteitamme ja tarvittaessa laajennettava niitä. Taiteilijoiden tulisi oppia puhumaan taiteesta siten, että se ymmärretään taidemaailman ulkopuolella. Myös hintalappu itse tehdylle taiteelle on osattava asettaa, Lehikoinen linjasi.
”Opiskellessa on aikaa pohtia”
Lehikoisen kanssa samoilla linjoilla oli Turun filharmonisen orkesterin intendentti Emilie Gardberg. Hän peräänkuulutti omassa puheenvuorossaan taiteen opiskelun tärkeyttä.
– Taide on paras tapa tehdä tulevaisuutta. Opiskeluaikana on mahdollista pohtia asioita syvemmin. Silloin siihen on aikaa ja siihen saa ohjausta. Miten sinä aiot toimia paremman maailman ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden puolesta? puhutteli Gardberg kuulijoitaan.
Lisäksi Gardberg korosti musiikkia eri kulttuurien kanssakäymisen välineenä.
– Musiikki on aina ollut inhimillinen väline keskinäisessä kanssakäymisessä, ja sillä on eheyttävä funktio. Se toimii sanattomana lähentävänä tekijänä eli kulttuurien välillä.
”Tarinankerrontataidoista aina hyötyä kulttuurialalla”
Kolmantena puhujana kuultiin ToinenPHD-mainostoimiston luova johtaja Jani Halmetta. Hän korosti, tarinan olevan elementti, joka pysyy ja tarina on se, mikä kiinnostaa. Halmeen mukaan tarina ei ole fiktion synonyymi, vaan tarinallisuuden tehokeinoja voi käyttää kaikessa viestinnässä.
– Kaikkien on syytä hallita tarinoittamisen taito. Viesti muuttuu huomattavasti tehokkaammaksi, tarinat innostavat ja niitä on luontaista kertoa eteenpäin. Kaikista viesteistä tarinat muistetaan parhaiten.
Lisätiedot artikkelista
